Suomi liittyy Natoon. Poliittinen johto ja kansalaiset ovat hyvin samanmielisiä tästä. Ei pidä kuitenkaan tuudittautua toimeettomana Naton sateenvarjon alle, luullen sen takaavan varmuudella rauhan ja onnen meille.
Suomenlinnan linnoituksen perustaja Augustin Ehrensvärd on hakkauttanut Suomen kansalle tarkoittamansa kuuluisan tekstin, joka suomeksi käännettynä kuuluu seuraavasti: ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun”.
Tätä on Naton vastustajatkin käyttäneet aikoinaan liittoutumista vastaan, mutta A. Ehrensvärdin ajatuksen ydin on se, että älä heittäydy muiden varaan, vaan hoida asia kuntoon itse. Avun vastaanottaminen oman valmistautumisen lisäksi on toki järkevää.
Suomen on siis jatkossakin varauduttava puolustamaan itse itseään, vaikka Naton turvalliseen syliin päästääkin.
Nyt Venäjä menettää osan asevoimiensa kalustosta ja henkilöstöstään Ukrainassa. Samalla se maksaa kalliit oppirahat muistutuksesta sotilaallisen suorituskykynsä uudelleenrakentamiseksi. Häviäjät ovat historiassa olleet usein seuraavien sotien menestyjiä.
Kalusto, toimintatavat, koulutus ja henkilöstö tulevat varmasti Venäjällä muuttumaan. Kunhan aikaa ja resursseja on tarpeeksi, Venäjän asevoimat ovat tulevaisuudessa todennäköisesti paljon paremmassa iskussa varustettuna välinein, joita ei vielä ole ollut laajasti käytössä. Tämä vie kuitenkin aikaa – näppituntumalla ainakin kymmenen vuotta.
Aika alkaa – nyt!
Tuo kymmenen vuotta – tai mikä se aika ikinä onkaan – on todennäköisesti suotu meille kohentamaan omaa puolustustamme vastaamaan tulevaisuuden haasteita. Uuden rakentaminen, teknologian täysimittainen hyödyntäminen ja yhteiskunnan kokonaisvaltainen varautuminen vie aikaa.
Me emme tule taistelemaan menestyksekkäästi, jos vastustajallamme on iso sotakone ja meillä on käytössä samanlaisen ”pienoismalli”. Samanlaisten taistelussa isompi voittaa pienemmän. Todellisen taistelu- ja torjuntakyvyn muodostavat hyökkääjään nähden epäsymmetriset välineet, toimintatavat ja joukot, joista vihollisen on vaikea saada otetta.
Sotilaallisessa puolustuksessa ei pidä enää laskea rynnäkkökiväärimiehen varaan, vaan yhä useampi taistelija on tulevaisuudessa ohjusampuja, tykkimies tai muun tehokkaan asejärjestelmän käyttäjä. Järjestelmien tulee olla hajautettavissa ja piilotettavissa. Ja aseilla on yllettävä kaukanakin oleviin arvokkaisiin maaleihin.
Laajalle levittäytyvät joukot ja asejärjestelmät vaativat tehokkaita johtamisyhteyksiä. Samoin tiedustelutiedon kokoaminen ja tiedustelutuotteiden jakaminen oikea-aikaisesti tarvitsijoille esimerkiksi tulenkäyttöä varten. Tämä viestiverkko rakentuu kaikkialle ulottuvien siviiliverkkojen, viranomaisverkkojen ja puolustavien joukkojen rakentamien moninkerroin varmennettujen yhteyksien optimoiduista suorituskyvyistä.
Tiedustelu ja tilannetietoisuus on nostettava uudelle tasolle. Monipuoliset sensorit, automatisointi ja monipuoliset miehittämättömät alustat, kuten lennokit tai älykkäät autonomiset ajoneuvot maalla ja merellä tarjoavat tähän rakennuspalikoita.
Oman kokonaisuutensa muodostaa kybertaistelu, kaikkine osa-alueineen. Kyberuhka onkin tunnistettu jo vuosia sitten ja nyt maailmantilanne on hieronut sitä naamaamme. Sekä puolustusvoimat että siviiliyhteiskunta kirii kovaa vauhtia tällä saralla.
Myös yhteiskunnan henkisestä kestokyvystä täytyy pitää määrätietoisesti huolta.
Suomalainen hi-tech -osaaminen, koulutetut kansalaiset ja innovatiivisuutemme omaavat valtavan potentiaalin, joka pitää osata hyödyntää.
Yksinkertaistaen: Tarvitsemme puolustusjärjestelmän, joka tietää kaiken tarpeellisen, yltää vaikuttamaan kauas sekä on taistelunkestävä. Kaikkia uhkia ei kyetä torjumaan, jolloin niiltä suojaudutaan. Valmistautuessamme puolustautumaan koko yhteiskuntana, ei vain puolustusvoimina, meillä on varmasti uskottava puolustuskyky.
Nato tarjoaa konkreettista vahvistusta omaan puolustukseemme niin rauhan kuin kriisinkin aikana. Ja siten merkittävän estearvon, jotta sota ei koskaan alueellamme syty.
