Hyppää pääsisältöön
Piirroskuva Norjan valmistamista aluksista
Kuva
Kongsberg

Britannia hankkii Norjasta miinantorjunnan tukialuksia

14.11.2026
Britannian kuninkaallinen laivasto hankkii kolme uutta alusta miehittämättömien miinantorjuntajärjestelmien käyttöön. Noin 90 miljoonan punnan hankinta on osa merimiinantorjunnan perusteellista uudistamista, jossa perinteiset miinanraivaajat korvataan vähitellen etäohjattavilla järjestelmillä.

Britannia ja Norja ovat sopineet kolmen miinantorjunnan tukialuksen hankinnasta. Sopimuksen arvo on noin 90 miljoonaa puntaa eli runsaat 100 miljoonaa euroa. Alukset rakennetaan Norjassa, ja niiden tehtävänä on toimia miehittämättömien miinantorjuntajärjestelmien liikkuvina tukikohtina.

Hankinta tukee Britannian kuninkaallisen laivaston Mine Hunting Capability (MHC) -ohjelmaa, jossa perinteistä miinantorjuntakalustoa korvataan miehittämättömillä järjestelmillä. Kolme uutta tukialusta hankitaan yhteistyössä Norjan P1118-alusohjelman kanssa

Perinteisessä miinantorjunnassa miinanraivaaja joutuu operoimaan lähellä vaarallista aluetta. Uudessa toimintamallissa miehitetty tukialus voi pysytellä kauempana, kun miehittämättömät järjestelmät lähetetään tutkimaan mahdollisesti miinoitettua merialuetta.

Miehistö pois miinakentältä

Miehittämättömät pinta-alukset voivat kuljettaa kaikuluotaimia ja vedenalaisia robottijärjestelmiä, joilla etsitään ja tunnistetaan merimiinoja. Havaitut kohteet voidaan tarvittaessa tuhota erillisillä miinantorjuntalaitteilla.

Toimintatavan keskeinen etu on henkilöstön turvallisuuden paraneminen. Miinojen etsintään ei enää tarvitse lähettää miehitettyä alusta, jonka vaurioituminen voisi johtaa suuriin henkilöstötappioihin.

Samalla järjestelmät mahdollistavat miinantorjunnan hajauttamisen. Yhdeltä tukialukselta voidaan operoida useita miehittämättömiä järjestelmiä, jotka tutkivat eri alueita.

Britannia on jo ottanut käyttöön miehittämättömiä miinantorjuntajärjestelmiä ja luopuu asteittain perinteisistä Hunt- ja Sandown-luokkien miinantorjunta-aluksistaan.

Merisodankäynnin muutos

Merimiinat ovat edelleen merkittävä uhka erityisesti matalilla ja ahtailla merialueilla. Itämerellä miinoilla voidaan sulkea satamia, rajoittaa meriliikennettä ja vaikeuttaa sotalaivojen toimintaa.

Miehittämättömät miinantorjuntajärjestelmät soveltuvat tällaiseen toimintaympäristöön, mutta niiden käyttöä voivat vaikeuttaa esimerkiksi vedenalaiset olosuhteet, elektroninen häirintä ja vihollisen muu vaikuttaminen.

Britannian hankinta kuvastaa laajempaa merisodankäynnin muutosta: vaarallisimmat tehtävät pyritään siirtämään miehittämättömille järjestelmille, kun taas miehitetyt alukset vastaavat niiden johtamisesta, huollosta ja operatiivisesta käytöstä.