Keskikesän uutiskuohahduksista yksi oli kansanedustaja, europarlamentaarikko ja kenraalimajuri evp. Pekka Toverin väittämä, että Suomi käy jo sotaa Venäjän kanssa. Jos tilannetta katsoo, niin taitaa Venäjä olla se aktiivisempi tämän sodan osapuoli. Mutta kuitenkin: kyse on sodankäynnin määrittelemisestä ja sen mukaan voidaan päätyä useampaan johtopäätökseen.
Meillä Suomessa, ei pelkästään sotilaat, vaan myös viranomaiset, muunmuassa Suojelupoliisi, on todennut rauhan ja sodan rajan hämärtyneen. Asia ei ole uusi.
Venäjä itse on jo julistanut käyvänsä sotaa länttä ja Natoa vastaan. Vaikka osa tästä julistuksesta on tarkoitettu oman väestön ”taistelumielialan” ylläpitämiseksi, niin kiistatta Suomikin taitaa olla osa länttä ja Natoa.
Venäläisessä ajattelussa kilpailua ja sotaa käydään koko ajan ja kaikilla rintamilla. Nämä kattavat perinteisen asevaikutuksen ja joukkojen käytön lisäksi diplomatian, hybridimenetelmät, informaatio-operaatiot ja taloudelliset keinot sekä tarvittaessa sabotaasin, tuhotyöt ja salamurhat. Nykytekniikka on tuonut tukun uusia työkaluja pahantekoon.
Aikoinaan kun kävin Sotakorkeakoulua, niin käsittelimme Suomen uhkamalleja ja sodan uhkaa useissa harjoituksissa ja ryhmätöissä. Jo silloin yli 20 vuotta sitten oli tietenkin selvää, ettei sotia enää julisteta kuten aikana miekka ja musketti, vaan sotaan liutaan hitaasti ns. harmaan vaiheen kautta.
Näin sen silloin näimme: Venäjän vakiotyötä sotatoimien mahdollistamiseksi Suomessa on kaikkina aikoina jatkuva tietojen kerääminen siviili- ja sotilastiedusteluorganisaatioiden toteuttamana. Nykyisin lienee joitain yksittäisiä henkilöitä Suomessa asuvasta venäläisväestöstäkin mukana tässä työssä. Ja kaiketi joku suomalainenkin kollaboraattori.
Ensimmäinen viite Venäjän sodankäynnin valmisteluista Suomea vastaan nähtiin silloin meidän kurssilaisten kesken olevan Venäjän oman väestön muokkaaminen myötämieliseksi sotatoimelle. Tämä näkemystemme mukaan toteutettaisiin propagandalla ja väärällä informaatiolla, jossa Suomea mustamaalataan ja täten turvataan Venäjän väestön myötämielisyys tai ainakin passiivinen hyväksyntä sotatoimille. Tämä on tarpeen, sillä perinteisesti suomalaisia on pidetty Venäjällä vähän hölmöinä ja rehellisinä tsuhnina. Eihän sellaisista ole mitään vaaraa ja sotaa olisi vaikea oikeuttaa.
Vähän lähempänä hyökkäyshetkeä alkaisi kriittisen siviili-infrastruktuurin tehostettu tiedustelu ja tuhotyöt. Kohteena näimme silloin kurssilla ollessamme energiajakelun, sähköverkon lisäksi kattaen myös kaukolämmön, polttoainehuollon ja voimalaitokset sekä tärkeinä kohteina vesihuollon, terveydenhuollon ja sairaalaverkoston sekä maksuliikennejärjestelmän. Ajatteluumme vaikutti osin yhdysvaltalaisen sotateoreetikon eversti John A. Wardenin näkemykset, jotka ovat pääpiirtein toteutuneet nykyaikaisissa sodissa.
Vaikka yksittäisillä tuhotöillä ei olisi kuin paikallisia vaikutuksia, joita saadaan korjattua, niin ne kuluttavat kuitenkin varaosa- ja korjauskapasiteettiamme. Samalla Venäjä toivoo, että nämä toimet murentavat myös suomalaisten puolustustahtoa luomalla pelkoa ja epävarmuutta.
Koska tilanne olisi jännittynyt, Venäjä keskittäisi lisäjoukkoja Suomen rajalle, pitäisi suuret sotaharjoitukset ”taatakseen oman turvallisuutensa”, mutta todellisuudessa harjoittelisi hyökkäyssotatoimensa suurella määrällä joukkoja. Harjoituksen päätyttyä joukot huollettaisiin ja lepuutettaisiin hyökkäystä varten. Tämän Venäjä informaatiokampanjassaan naamioisi harjoituksen keskeyttämiseksi ja tilanteen liennyttämiseksi.
Hyökkäyshetken lähestyessä koitettaisiin Suomen ylintä poliittista johtoa salamurhata joko onnettomuuksiksi lavastettuna tai suoralla toiminnalla. Tällä heikennettäisiin päätöksentekokykyä kriittisellä hetkellä.
No, tämä oli vanhaa ajattelua ja tässäkin vain ruutiukko muistelee.
Mitä hittoa!
Ei kun mitä hittoa! Check, check, check, check, check!
Suomea on mustamaalattu Venäjän mediassa jo jokunen vuosi määrätietoisesti Venäjän oman väestön asennoitumisen muokkaamiseksi. Ville Haapasalokaan ei nauti Venäjällä enää tähteydestään.
Drooneilla on tiedusteltu sotilaskohteita, sotaharjoituksiamme ja siviili-infrastruktuuria jo muutama vuosi.
Samoin infosota ja trollaus käy kuumana sosiaalisessa mediassa ja joskus vääristynyttä tai puolueellista tietoa on saatu livautettua myös ”oikeaan mediaan”.
Vaikea sanoa, onko Suomen poliittisen ilmapiirin kärjistyminen ja polarisoituminen ulkoa tuotettua vai itsesiittoista. On kehitystä ainakin tarkoituksellisesti pyritty edesauttamaan.
Balticconnector-kaasuputki katkaistiin Suomenlahdella syksyllä 2023 ja merikaapeleita on vaurioitunut.
Ilmatilan loukkauksia on tapahtunut.
Pariin otteeseen on jo käytetty välineellistettyä ihmistulvitusta itärajallamme. Venäjällä on Rajavartiolaitoksen tiedustelutietojen mukaan valmiudet jatkaa tämän menetelmän käyttöä.
Postin jakelukeskus Orivedellä syttyi tuleen 11. kesäkuuta aiheuttaen mittavat vahingot.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen mainitsi julkisuudessa oudot hiipparit kaasulaitosten lähellä ja sähköntuotannon kohteissa sekä droonit ydinvoimalan yläpuolella.
Ihan viimeaikoina murtautumisia on tehty ainakin kuudessa vedenjakelujärjestelmän kohteessa. Vaikka murtautujat eivät ole päässeet kohteissa kaikkialle, he ovat todennäköisesti koonneet tietoa paikkojen turvallisuusjärjestelyistä. Lisäbonuksenatoiminnasta on ollut pelon ja epävarmuuden kylväminen suomalaisten keskuuteen.
Ja vast’ikään valelääkäri oli halunnut liittyä läppärillään terveydenhuollon tietoverkkoon, onneksi onnistumatta siinä. Tapauksia taisi olla kaks erillistä.
Ja jos katsotaan Venäjän toimia, jotka edelsivät sen suurhyökkäystä Ukrainaan, niin moni pala osuu kohdalleen. Osa toimintatavoista jäi uupumaan tai vähäisiksi, koska Venäjä arvioi Ukrainan valloituksen lyhytkestoiseksi, helpoksi keikaksi.
Onko Suomi siis sodassa? Riippuu näkökulmasta sekä lausujan vastuista ja motiiveista. Valtiojohdon vastuulla on tyynnytellä kansalaisten huolia ja sotilaat taas katsovat asiaa ”teknisemmin”. Jos rauhanomainen rinnakkaiselo olisi valkea ja joukkojen taistelutoimet sodassa mustaa, niin eletään jossain noiden välissä. Melko tummanharmaalta ajoittain näyttää.
