Vuonna 1835, samana vuonna siis kuin Elias Lönnrotin ns. Vanha Kalevala julkaistiin, Grimmin saduista tuttu saksalainen filologi ja mytologi Jacob Grimm (1785-1863) julkaisi kirjan nimeltään Deutsche Mythologie. Kirja kertoo saksalaisista kansanperinteistä. Ikivanha pohjoiseurooppalainen myytti tunnetaan ehkä parhaiten Richard Wagnerin (1813-1883) Nibelungin sormuksen oopperan sarjasta tai Åsgårdsreien (englanniksi The Wild Hunt of Odin) nimisestä Peter Nicolain Arbon maalauksesta vuodelta 1872. Myytin mukaan joulun jälkeinen mutta loppiaista edeltävä aika on ns. ”vuosien välinen aika”. Silloin kaikilla pahoilla demoneilla tai hengillä on suurin voima, ennen kuin uusi vuosi alkaa loppiaisena. Myyttiin perustuu monia kansanperinteitä, kuten rakettien ampuminen uudenvuodenaattona – joka sijaitsee ajallisesti keskellä ”vuosien välistä aikaa” – tai Alppien läheisyydessä tutut pakanalliset riitit, joissa ihmiset käyttävät monsterimaisia maskeja tehden samanaikaisesti kovia rumia ääniä puuvempaimilla kylien kaduilla. Näiden perinteiden perusidea on pelotella pahat henget pois. Alppien kylissä pakanalliset uskomukset ovat sekoittuneet niin syvälle kristillisiin perinteisiin, että kyläläisten kansanuskomuksissa idea on vielä 1800-luvulla ollut, että ”vuosien välisenä aikana” kristittyjen jumala on heikko ja silloin olisi siis parempi käyttää ”kristinuskoa vanhempia” keinoja pitämään pakanallisten demonit loitolla.
Nykyinen globaalinen turvallisuusympäristö alkaa muistuttaa Villin Jahdin-myyttiä. Elämme turvallisuuspoliittisesti siirtokaudella joka muistuttaa ”vuosien välisestä ajasta”. Yhdysvaltojen vallanvaihto presidentti Joe Bidenistä presidentti Donald Trumpiin 20. tammikuuta 2025 on suurin tekijä. Venäjän presidentti Vladimir Putin puhuu jo tulevan Yhdysvaltain presidentin kansa Ukrainan tulitauoista. Tämä tuo vielä enemmän epävarmuutta. Viimeistään ”Enduring freedom”-mission lopettamisen jälkeen on epäselvää, kuinka paljon Yhdysvallat haluaa toimia maailmanpoliisina tulevaisuudessa ja erityisesti kuinka Kiinan ja Yhdysvaltojen väliset suhteet tulee kehittymään. Sähköautoista ja (dis)informaatiopalvelu X:stä tunnetun miljardööri Elon Muskin suuri rooli Trumpin vaalikampanjassa tekee tilanteesta vielä vaikeamman ennustaa. Osa demokraattipuolueen leiriin kuuluvista Yalen ja Harvardin
huippuyliopistoprofessoreista, kuten esimerkiksi Itä-Euroopan historian kovan luokan asiantuntija Timothy Snyder, varoittaa ”maailmanlaajuisesta oligarkien liitosta”.
Joka tapauksessa Yhdysvallat on nykyhetkellä tilapäisesti poliittisesti heikko – se miten tämä tulee kohdistumaan Euroopan turvallisuuteen jää nähtäväksi, mutta jo Obaman presidenttikaudelta lähtien on nähtävissä, että Yhdysvalloille Tyynenmeren valtaongelmat – selkokielellä nousevan Kiinan uhka – ovat Atlanttia tärkeämpää. Yhdysvaltain presidentti Obama yritti siksi uudelleen aloitusta (”to press the reset button”) jo silloisen Venäjän presidentti Dmitri Medvedevin kanssa vuonna 2009 ja Natossa satsattiin silloin Turkkiin. Merimahdit ajattelevat merikarttojen avulla. Atlantti tarkoittaa siis ensisijaisesti Välimerta ja Punaista merta sekä Amerikan yhteyttä Eurooppaan ylipäätään. Vasta tämän jälkeen tulevat priorisoinnissa ns. ruskeat vedet, kuten Itämeri.
Yhdysvallat pitää siis toivottavana, että se voisi Euroopan sijaan keskittyä Aasiaan. Euroopan ja ennen kaikkea sen suurimpien valtioiden kuten Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian olisi pitänyt ottaa vahvempi rooli Natossa. Tämä ei ole mitään uutta. Yritys on kestänyt jo ainakin 15 vuotta. Toisin kävi. Yhdysvaltojen heikkous sekä Irakissa että Afganistanissa yhdessä Euroopan heikkouden kanssa – ennen kaikkea Ranskan huono performanssi Afrikassa (esimerkiksi Malissa) aiheutti tai ainakin mahdollisti Ukrainan sodan aloittamisen vuonna 2014. Ranskan suurin vastustaja Afrikassa on Kiina. Saksa satsasi silloin ennen kaikkea pakolaiskriisiin eikä ole vielä täysin toipunut sen poliittisista seurauksista. Yksi monista seurauksista vuoden 2014 pakolaiskriisistä on ollut Saksan heikko performanssi Krimin valtauksen ja Donetsin altaan miehityksen yhteydessä. Toinen seuraus on nationalististen populistien nousu – Saksassa, Ranskassa, Belgiassa ja Alankomaissa nämä ns. äärioikeistopopulistipuolueet ovat Putinin Venäjän rahoittamia. Samalla tavalla Putin rahoittaa näiden maiden äärivasemmistopopulisteja. Iso-Britanniassa Brexit lamautti kaiken toiminnan ainakin vuodesta 2016 lähtien vuoden 2020 loppuun asti. Kysymys, kuinka suuri Venäjän ja Kiinan osuus – pitkäaikainen mediavaikuttaminen – on ollut Brexitiin, on vielä selkeää vastausta vailla. Tosiasia on, että Brexit on heikentänyt Eurooppaa.
Saksan Zeitenwende on ollut monelle pettymys. Suomessakin odotukset ovat olleet korkealla. Muutos on ollut liian hidas, mutta tämä koskee myös Ranskaa ja Iso-Britanniaa. Euroopan Natomaat ovat sotilaallisesti edelleen heikkoja, vaikka Venäjän vuoden 2022 Kiovan hyökkäyksen jälkeen onkin tapahtunut paljon. Vuoden 2023 puolustusmenojen absoluuttiset luvut (arviot) ovat USD miljardeina seuraavat: Yhdysvallat 860, Saksa 68,1, Iso-Britannia 65,8, Ranska 56,6, Italia 31,6. Paljon puhuttu ja jyrkästi noussut Puolan luku on 29,1, eli Kanadan veroinen (29,0). Naton uusi mallioppilas Suomi (7,3) pelaa absoluuttisissa luvuissa samassa liigassa Romanian (8,5), Belgian (7,1), Kreikan (7,1) tai Tanskan (6,8) kanssa. Sodassa ei taistella BKT:n aseprosenteilla, vain absoluuttiset luvut ratkaisevat kentällä. Kuitenkin Euroopan yhteiset puolustusmenot olivat vuonna 2023 reippaasti alle puolet Yhdysvaltojen puolustusmenoista. Saksan ulkopuolella tuntuu olevan selvää, että suurempana taloudellisena suurvaltana ainoastaan Saksalla olisi oikeasti mahdollista kasvattaa puolustuskapasiteettiaan niin, että Eurooppa voisi seisoa omilla jaloillaan. Saksan sisältä katsottuna asia on erilainen: On energiariippuvuudet Venäjältä, Venäjältä kauko-ohjattu AfD-puolue ja sosiaalidemokraattien vahvat venäjäkytkökset, mukaan lukien Putinin ystävä ja Gazpromin rahoittama entinen liittokansleri Gerhard Schröder sekä hänen entinen ulkoministeri ja nykyinen Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier. Vuodesta 2021 vuoteen 2023 toiminut Bundeswehristä vieraantunut puolustusministeri Christine Lambrecht on jarruttanut kaikki suuret reformit. Aikaa on hukattu. Uusi puolustusministeri Boris Pistorius teki aloitteen varusmiespalveluksen uudelleen perustamisesta. Tämän taas jarrutti ja torpedoi liittokansleri Olaf Scholz ihan itse. Nykyisen Saksan koalition kaatuminen Trumpin voiton jälkeen oli seurausta siitä, että Yhdysvalloista odotettavissa olleet uudet tuulet puhalsivat liian kovasti. Uudet Saksan liittopäivien vaalit ovat 23. helmikuuta 2024. Euroopan tarvitessa Saksassa vahvan johtajan, ainakin Yhdysvaltojen ylimenokauden aikana, Saksassa hallitseekin ns. rampa ankka. Elämme siis ylimenokaudella, joka muistuttaa Villi Jahdin-myytin ”vuosien välisestä ajasta”. Silloin kaikilla pahoilla demoneilla tai hengillä on suurin voima ja he tietävät sen.
Kurskin alueella on havaittu noin 11 000 Pohjois-Korean erikoisjoukkojen sotilasta. Etelä-Korean lähteiden mukaan siellä on havaittu seitsemän kenraalia. On selvää, että Pohjois-Korean erikoisjoukkojen on mahdoton kuvitella olevansa
Venäjällä ilman Kiinan suostumusta. Lähes kaikki Pohjois-Korean kauppa käydään Kiinan kanssa. Pohjois-Korea on Stalinin luomus ja vuodesta 1961 lähtien Kiinalla on puolustussopimus Pohjois-Korean kanssa. Tämä on Kiinan ainoa puolustusliitto – ainakin virallisesti. Venäjä ampui 210 ohjusta ja drooneja Ukrainaan 18. marraskuuta 2024 – suurin osa siviilikohteisiin. Samana aamuna katkaistiin Suomen ja Saksan välinen C-Lion1-tietoliikennekaapeli. Aurelionin Liettuasta Ruotsiin kulkeva tietoliikennekaapeli katkaistiin jo tätä edeltävänä yönä. Kaapeli yhtyy myös C-Lion-kaapeliin. Kiinalainen rahtilaiva Yi Peng 3 on havaittu paikan päällä kyseisenä kriittisenä aikana. Maalaisjärjellä ajateltuna on selvää, että Yi Peng 3 on yhtä syyllinen kuin kiinalainen NewNewPolarbear on ollut Putinin syntymäpäivää seuravana yönä vuonna 2023, kun Baltic Connector rikottiin. NewNewPolarbearin tapaus lakaistiin lähes maton alle. Nyt Tanskan Flyvefiske P-525 partiovene on ainakin tarkkaillut Yi Peng 3:a. Alppien ja Pohjoismaiden asukkaat tiesivät vielä 200 vuotta sitten että, jos haluaa pitää demonit loitolla, siihen tarvitaan järeät ja ennen kaikkea kovaääniset keinot. Minkälaiset kovaääniset keinot sopisivat tämän päivän pahojen henkien karkottamiseen?
Agilolf Kesselring on sotahistorioitsija, koulutukseltaan filosofian tohtori. Hän on Saksan puolustusvoimain reservieverstiluutnantti sekä Suomen maanpuolustuskorkeakoulun Euroopan sotataidon historian dosentti.
