Mitä tulevaisuuden taistelijalta vaaditaan? Onko meistä länsimaisista ihmisistä enää sotilaiksi?
Vastaus ensimmäiseen kysymykseen on selvä: erilaisuutta, innovatiivisuutta ja mukautumiskykyä muuttuviin tilanteisiin.
Nykyaikainen asevoima tarvitse valtavasti niin luonnetyypiltään kuin osaamiseltaan erilaisia ihmisiä. Homogeenisuus tappaa luovuuden. Kaikkia hyvän sotilaan ominaisuuksia ei voi löytyä yhdestä ihmisestä. Erilaisiin tehtäviin tarvitaan erilaisia osaajia, jotka muodostavat yhdessä mukautumiskykyisen, ennakointikykyisen, kestävän ja älykkään verkoston. Parven joka kestää minkä tahansa sen yksilön tai yksikön tuhoutumisen menettämättä toimintakykyään.
Vastaus toiseen kysymykseen on lyhykäisyydessään: kyllä meistä on, jos osaamme hyödyntää vahvuuksiamme ja jos kykenemme pakottamaan vastustajamme taistelemaan siellä ja siten kuin meille on edullista. Se on mahdollista mutta se edellyttää edellä peräänkuulutettua innovatiivisuutta ja kykyä analyyttiseen strategiseen ajatteluun. Tällaista luonnetyyppiä kaivataan yhä enemmän, yhä alemmilla päätöksenteon tasoilla. Perinteinen hidas hierarkia ei kestä nykyajan menossa mukana. Se on liian tyhmä ja jäykkä.
Me suomalaiset olemme talouskriisistä huolimatta yksi maailman rikkaimpia kansakuntia. Meillä on monipuolista osaamista ja vahva tahto puolustaa yhteiskuntaamme niin sodassa kuin rauhassa. Meillä on siis kaikki perusedellytykset selviytymiseen kansainvälisessä kilpailussa käytiinpä sitä sitten politiikan, talouden tai sodan keinoin. Usein sanotaan länsimaisen ihmisen olevan jotenkin liian pehmeä kestämään kriisejä ja sotaa. Se ei pidä paikkaansa. Jos joudumme taistelemaan tavalla tai toisella oman selviytymisemme puolesta, olemme varmasti omalla kentällämme maailman parhaita taistelijoita, aivan samoin kuin vaikkapa afgaanisissit ovat omallaan. On eri asia sotia palkkasoturina intressien puolesta kuin taistella kansalaissotilaana henkensä puolesta.
Meillä suomalaisilla on hyvät edellytykset tehokkaan puolustuskyvyn ylläpitämiseen myös tulevaisuudessa vain jos kykenemme yhdistämään koko yhteiskunnan resurssit yhteisiksi yhteiskunnan eri toimijoiden kesken jaettaviksi palveluiksi ja voimavaroiksi. Tähän tarvitaan myös kansainvälistä yhteistyötä. Sharing and pooling on hyvä ajattelumalli, mutta sitä noudatettaessa tulee muistaa yhä Augustin Ehrensvärdin viisaat sanat Suomenlinnan kuninkaanportissa: ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen.” Apua kannattaa kyllä antaa ja varsinkin vastaanottaa, mutta yksin sen varaan ei saa laskea. Tarvitaan strategisuutta, sitä mielen ratekiaa, jota Linnan Rokkakin peräänkuulutti.
***
Suomen Sotilaan uudet sivut on nyt avattu. Jatkossa voit lukea tältä blogisivulta eri alojen asiantuntijoiden blogikirjoituksia ajankohtaisista aiheista. Etsimme aina uusia blogisteja, tarjoa siis juttuja, mutta kirjoita lyhyesti. Tehdään yhdessä Suomen parasta sotilas- ja turvallisuusalan mediaa.
