Raudanhakumatkalla

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on tehnyt ensimmäisen ulkomaanvierailunsa sitten Venäjän helmikuisen suurhyökkäyksen. Lähes itseoikeutetusti kohteena oli maan pääasiallinen tukija, Yhdysvallat ja sen pääkaupunki Washington D.C.

Puolan kautta virkaveljeään Joe Bidenia tapaamaan lentänyt Zelenskyi luovutti maailman vaikutusvaltaisimmalle miehelle ukrainalaiskapteenin viemisiksi antaman kunniamerkin. Biden otti sen tyytyväisenä vastaan, vaikka kutsuikin lahjaa ansaitsemattomaksi.

Amerikkalaisen aseavun merkitystä Ukrainan sotamenestyksessä ei kuitenkaan tule vähätellä ja tässä on presidentinhallinnollakin oma, merkittävä roolinsa. Viimeisimpänä osoituksena avustusvalmiudesta on ns. Patriot -ilmatorjuntajärjestelmien toimittaminen Venäjän ohjusiskujen runtelemaan maahan.

Biden tyrmäsi toimittajien edessä puheet, joiden mukaan lännen avustushalukkuus saattaisi olla vähenemään päin. Sen sijaan presidentti katsoi yhtenäisen, Ukrainaa tukevan linjan nimenomaan vakiintuneen kautta USA:n ja Euroopan vaikutusvaltaisten piirien.

Vaikka poliitikon sanat viitannevat yhtä paljon toiveeseen kuin tosiasiallisiin odotuksiin, väitteelle on eurooppalaisten ja etenkin amerikkalaisten toiminnan perusteella kiistatta myös katetta.

Linjan sementoimiseksi lienee tarkoitettu myös Zelenskyin heikolla, mutta ymmärrettävällä englannillaan Yhdysvaltain kongressille pitämä puhe, jonka symboliarvo on valtava – vastaava kunnia suodaan yleensä vain henkilöille, jotka jäävät tai joiden ainakin uskotaan jäävän poikkeuksellisine tekoineen historiaan. Winston Churchillin ja Lech Wałesan henki leijui salissa vahvana.

Lähes suoraan Bahmutin rintamalta Amerikkaan saapunut, edelleen vihreisiin pukeutunut Zelenskyi lähetti koko maailmalle voimakkaan viestin: Ukraina taistelee ja odottaa apua, mutta taistelee joka tapauksessa.

Lähitulevaisuudessa esiin noussevat entistä voimakkaammin modernien hävittäjien, panssarivaunujen sekä pitkän kantaman ATACMS -järjestelmien toimittaminen Ukrainan asevoimille. Niitä nimittäin tarvitaan Krimin takaisinvaltaamiseen kohtuullisin kustannuksin.

Ehkä vierailu olikin osaltaan tarkoitettu poliittisen kentän pehmittämiseksi ratkaisulle, jonka jälkeen ukrainalaisten eteneminen Sevastopoliin olisi luultavasti enää viikkojen kysymys.