Venäjä käy veristä ja barbaarista, sodan säännöistä piittaamatonta sotaa Ukrainassa. Suomen lähinaapurustosta on otettu osaa oikein miehissä ja nyt suomineidon kupeelta lähdetään ohjusiskuihin.
Venäjän maavoimat naapurikylistämme
Kuten Suomen Sotilas on nettisivuillaan raportoinut ( https://suomensotilas.fi/2022/03/06/naapurikylien-pojat/ ), Suomen Venäjän puoleisen lähialueen varuskunnista ja joukko-osastoista mobilisoitiin mittavasti maavoimien kalustoa ja ammattisotilaista muodostettuja pataljoonan taisteluosastoja Valko-Venäjälle ”harjoituksiin”. Joukkoja lähettivät Petsamon alueelta 200. Moottoroitu jalkaväkiprikaati ja 61. Merijalkaväkiprikaati sekä Karjalan Kannakselta, Uudenkirkon Kaukjärveltä (Kamenka) valmiutta ylläpitänyt 138. Erillinen kaartin moottoroitu jalkaväkiprikaati. Alakurtista, jossa majaa pitää 80. Arktinen moottoroitu jalkaväkiprikaati, on lähetetty viime kesänä kalustoa arviolta yhden taisteluosaston tarpeisiin.
Bahmutin taistelualueelta saatujen tietojen mukaan jo kaiketi moneen kertaan täydennetty 200. Moottoroitu jalkaväkiprikaati on edelleen kärsinyt suuria tappioita. Sekä 200. Moottoroitu jalkaväkiprikaati, että 138. Erillinen kaartin moottoroitu jalkaväkiprikaati tuhoutuivat miehistö- ja kalustotappioiden vuoksi taistelukelvottomiksi jo viimevuoden puolella, mutta joukkoja on uusittu ja täydennetty jatkamaan taistelua. Merkittävä osa ammattisotilaista kuitenkin menetettiin molemmissa prikaateissa ja jos täydennykset ovat olleet reserviläisiä, ei prikaatien nykyinen taistelukyky varmastikaan vastaa alkuperäistä.
Ilmavoimat iskee
Murmanskin eteläpuolella sijaitsevat Olenijan lentotukikohdan strategiset pommikoneet ovat ottaneet merkittävän roolin Ukrainaan kohdistuvien ohjushyökkäysten osalta. Venäjä on koonnut merkittävän osan raskaista pommikoneistaan Olenijaan, noin 200 km:n päähän Suomen rajasta. Suomen Sotilas kirjoitti tästä tarkemmin ihan vast’ikään ( https://suomensotilas.fi/2023/05/17/venajan-ydinpommittajat-rajoillamme/ ). Aiemmin Engels oli pommikoneiden päätukikohta, mutta Ukrainan iskettyä suihkumoottorilennokein tukikohdan lentokalustoa vastaan, Engelsin koneita hajautettiin kauemmas, Siperian suunnan lisäksi merkittävästi myös Olenijaan.
Pelkästään toukokuussa on tähän mennessä isketty Ukrainan pääkaupunkiin kymmenkunta kertaa. Muutamia päiviä sitten, 17.5., oli isompi ohjusiskuoperaatio Kiovaan. Ukrainan puolustusministeriö kertoi ohjuksia ammutun maalta, mereltä ja ilmasta. Iskut alkoivat illalla ja jatkuivat aikaiseen aamuun 05:30 saakka.
Ukrainalaisten mukaan ohjuksia ammuttiin yhteensä 30, joista 29 olisi torjuttu ilmatorjuntaohjuksin. Kuulostaa jo liiankin hyvältä torjuntaprosentilta, joten siihen on suhtauduttava varauksella. Kuitenkin on todettava, että Ukrainan ilmapuolustus, joka on hyvin vahvasti ilmatorjunnan varassa, on ollut todella menestyksekäs.
Venäläiset tietenkin kiistivät tiedot Ukrainan ilmatorjunnan onnistumisesta ja itse ilmoittivat kaikkien ohjusten osuneen maaleihinsa. Kohteena oli Venäjän ilmoituksen mukaan länsimainen ase- ja materiaaliapu.
Ammutuista ohjuksista 22 kpl oli laukaistu strategisista pommikoneista. Ukrainalaistiedon mukaan mukana hyökkäyksessä oli kaksi Tu-160 ja kahdeksan Tu-95 -pommikonetta. Venäjän kaukotoimintailmavoimien lentotoimintaa HF-radiokuuntelulla seurannut radioamatööri taas ilmoitti omana havaintonaan, että Kuolan niemimaalla sijaitsevalta Olenijan tukikohdasta nousi seitsemän Tu-95:tä ja yksi Tu-160 ja Engelsin kentältä kaksi Tu-95:tä. Käytetyt ohjukset olivat tyypiltään Kh-101 ja Kh-555 -ohjuksia.
Sotaan siis osallistutaan ihan meidän vierestä, vaikkakin taistelualue on kauempana.
Otsikkokuvassa Tupolev Tu-160 yliäänipommikone.
Kh-101 on seitsemän ja puolimetrinen, reilu kaksi tonnia painava risteilyohjus, jonka taistelulataus on noin 400-450 kg. Ohjukseen on tiettävästi tavanomaisen taistelukärjen lisäksi olemassa linnoitteisiin ja bunkkereihin tunkeutuva versio sekä tytärammuksia sisältävä malli. Kantama on noin 3000 kilometriä. Ohjusta on käytetty koko tämän sodan 2022 alkaneen massiivisen hyökkäysvaiheenaikana. Ohjuksen lentoprofiili on ohjelmoitavissa siten, että lentokorkeus vaihtelee 30 metristä aina kymmeneen kilometriin. Osumatarkkuus on 10-20 metriä (tarkemmin: CEP, Circular Error Propability = puolet ammutuista ohjuksista osuu tässä tapauksessa 20–40 m halkaisijaltaan olevaan ympyrään ja yli 90% ammutuista ohjuksista osuu 40-80 metrin halkaisijaltaan olevaan ympyrään).
Kh-555 on hieman pienempi, kuusimetrinen ohjus. Sen paino on 1280 kg ja taistekärki 400 kiloinen. Kantama on jopa 3500 kilometriä. CEP on arviolta 20 m. Taistelukärkivalikoma on Kh-101:n mukainen.
Sotaan osallistutaan siis ihan meidän vierestämme, vaikkakin taistelukenttä on toisaalla.
Otsikkokuvassa Tupolev Tu-160 yliäänipommikone.
