EVA: Lähes puolet suomalaisista pelkää suursotaa, luottamus Naton turvatakuisiin on silti vahvistunut

Artikkelit
Reijo Ruokanen

Suomalaisten selvä enemmistö on pysynyt Nato-myönteisinä ja luottamus Naton turvatakuisiin on jopa vahvistunut edellisestä mittauksesta, vaikka samaan aikaan moni pelkää Ukrainan sodan eskaloituvan suursodaksi, käy ilmi EVAn syksyn 2025 Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Lähes puolet suomalaisista (46 %) pelkää Ukrainan laajenevan lähitulevaisuudessa eurooppalaiseksi suursodaksi. Vajaa kolmasosa (31 %) ei pidä uhkaa ajankohtaisena ja viidesosa (22 %) ei osaa sanoa kantaansa. Sodan laajenemisen pelko on selvästi yleisempää naisilla (57 %) kuin miehillä (37 %), ja korostuu matalammin koulutetuissa ryhmissä.

Luottamus Naton turvatakuisiin on toipunut keväästä, jolloin Donald Trumpin siirtyminen Yhdysvaltain presidentiksi horjutti joidenkin suomalaisten turvallisuudentunnetta. Nyt 38 prosenttia arvioi Naton olevan niin järeä pelote, ettei kukaan uskalla koskea liittouman jäsenmaihin. Kolmasosa (32 %) suhtautuu turvatakuiden luomaan pelotteeseen epäillen, ja liki yhtä moni (30 %) ei ota asiaan kantaa. Miehistä 48 prosenttia luottaa Naton pelotevaikutukseen, naisista vain 28 prosenttia.

Nato-jäsenyyteen suhtautuminen pysyy laajasti myönteisenä: kaksi kolmesta (67 %) suhtautuu jäsenyyteen myönteisesti, ja vain 10 prosenttia suhtautuu siihen kielteisesti. Myönteisintä suhtautuminen on kokoomuksen äänestäjien keskuudessa (90 %), ja enemmistö puoltaa jäsenyyttä lähes kaikkien puolueiden kannattajissa. Vaisuinta Nato-myönteisyys on alle 4 000 asukkaan kunnissa (43 %) ja vasemmistoliiton kannattajissa (44 %).

Yhdysvaltain merijalkaväen kersantti Patrick Leathers taistelusukellusharjoituksessa Suomessa elokuussa 2025. Kuva: U.S. Marine Corps Forces

Vaikka Nato nähdään tärkeänä turvallisuustekijänä, omaan puolustukseen tukeudutaan silti vankasti. Kaksi kolmesta (66 %) on sitä mieltä, että Suomen on kaikissa oloissa kyettävä vastaamaan itse turvallisuudestaan, muista ei ole siihen apua. Vastakkaisella kannalla on 19 prosenttia. Nato-kumppaneiden apua epäilee niukka enemmistö: 53 prosentin mielestä Naton jäsenyys ei takaa liittolaisten auttavan Suomea todellisessa kriisissä, kun taas 28 prosenttia luottaa solidaarisuuteen.

Epäluulo liittolaisapua kohtaan on yleisintä perussuomalaisten (64 %) ja vasemmistoliiton (59 %) kannattajien keskuudessa. Ero ei kuitenkaan heijasta suoranaista Nato-vastaisuutta, vaan pikemminkin epävarmuutta kansainvälisen turvallisuusympäristön ennustettavuudesta.

“Kansan selvä enemmistö on tyytyväisiä siihen, että muiden maiden apu ei ole enää pelkkien toiveiden varassa, vaan Nato-jäsenyys on turvanamme. Samaan aikaan tiedostetaan, että oman puolustuksen pitää olla niin hyvässä terässä kuin voi. Suursodassakin jokaisen maan on viime kädessä huolehdittava omasta tontistaan”, tuloksia kommentoi niistä artikkelin kirjoittanut EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Tulokset perustuvat 2 038 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.


Artikkelikuva: Suomen ilmavoimien F/A-18 Hornetia tankataan Yhdysvaltain ilmavoimien KC-135 Stratotankerista Atlantic Trident 25 -harjoituksessa Suomessa kesäkuussa 2025. Kuva: U.S. Air Force