Suomalaisessa mediassa on varsin paljon käsitelty amerikkalaista Bunker Buster -pommia, jolla saataisiin vaurioitettua tai tuhottua maanalaisia ydinpolttoainerikastamoja Iranissa.
Bunker Buster -pommit on valmistettu nimenomaan syvälle maahan tai paksujen betonirakenteiden sisään rakennettujen kohteiden tuhoamiseen. Yhdysvaltain tunnetuin ja tässä tilanteessa tehokkain tällainen ase on GBU-57A/B Massive Ordnance Penetrator (MOP). Israelilla ei ole näitä pommeja, eikä edes kykyä pommin kuljettamiseen, jos sellaisen saisivat.
Suomen Sotilas nostaa esiin kuitenkin vähän piiloon jääneitä aseita, jotka ovat isossa osassa konfliktia. Tässä artikkelissa tarkastellaan THAAD-ilmatorjuntaohjusta, jolla on merkittävä rooli Israelin ilmapuolustuksen osana Arrow, David’s Sling ja Iron Dome -ilmatorjuntapattereiden ohella. Myöhemmin esittelemme myös Iranin parhaan ballistisen ohjuksen Fattah-1:n, joka on ollut Iranin vastaiskuissa Iranin sotilasjohdon paras nyrkki.
THAAD
THAAD-ohjusjärjestelmä (Terminal High Altitude Area Defense) on Israelin ilmapuolustuksen tärkeä osa Iranin ja Jemenistä suuntautuvien ohjusiskujen torjunnassa. THAAD on tällä hetkellä yksi maailman tehokkaimmista ja kehittyneimmistä maalle sijoitetuista ballististen ohjusten torjuntajärjestelmistä omassa luokassaan. THAAD on yhdysvaltalainen ohjustorjuntajärjestelmä, valmistajana Lockheed Martin.
THAAD:n vahvuus perustuvat suureen ulottuvuuteen ja kantamaan ja siten kykyyn torjua ballistisia ohjuksia ilmakehän sisällä, että myös ilmakehän ulkopuolella (150 km korkeusulottuvuus, 200 km kantama). Toiseksi se on huipputeknologiaa, joka on taannut poikkeuksellisen torjuntaprosentin. THAAD on saavuttanut yli 95 % onnistumisprosentin torjunnoissa vuodesta 2005 alkaneista testeistä lähtien. THAAD on kohdannut myös haasteita Israelissa. Joulukuussa 2023 järjestelmä epäonnistui torjumaan Jemenistä laukaistun ohjuksen.
Tyrmääjä törmäämällä
Yksi THAAD-ilmatorjuntapatteri sisältää tyypillisesti 48 torjuntaohjusta kahdeksalla ohjuslavetilla ja tutkayksikkö. Ohjus ei sisällä lainkaan räjähtävää taistelukärkeä, vaan on suunniteltu törmäämään suoraan maaliinsa. Sama periaate on myös Suomeen hankittavalla David’s Sling -ohjusjärjestelmällä. Räjähdysainetta ja sirpalevaikutusta ei tarvita, kun voidaan luottaa tarkkaan osumaan, törmäykseen. Ballistisen ohjuksen ja THAAD-ohjuksen nopeudet ovat niin valtavat, että kineettinen isku takaa hyökkäävän ohjuksen tuhoutumisen. Torjutun ohjuksen romulla on kuitenkin iso iskuenergia maahan osuessaan, joten torjuttukin iranilaisohjus saattaa aiheuttaa vakavia vaurioita esimerkiksi kaupunkialueella.
THAAD Israelissa
Yhdysvallat on toimittanut Israelille THAAD-järjestelmän erityisesti Iranin ja Jemenin kasvaneen ohjusuhan vuoksi. THAAD:n käyttöönotto nähtiin tarpeelliseksi, kun Iran ja Jemen ovat osoittaneet kykenevänsä iskemään pitkän kantaman ohjuksilla Israeliin.
THAAD toimii osana Israelin monikerroksista ohjustorjuntaa, jossa se täydentää Iron Domea (lyhyen kantaman torjunta), David’s Slingiä (keski- ja pitkän kantaman torjunta) sekä Arrow-järjestelmiä (pitkän kantaman torjunta). THAADin rooli on erityisesti korkealla lentävien, ballististen ohjusten torjunnassa, kun muut järjestelmät on mahdollisesti jo kuormitettu tai niiden torjuntakyky ei riitä.
USA apuna
THAAD-järjestelmä täydentää Israelin omaa puolustusta, mutta sen käyttö on edelleen sidoksissa Yhdysvaltojen operointiin ja ohjusmäärien rajoitteisiin. Järjestelmä on ollut käytössä Israelissa ainakin vuodesta 2023 lähtien, ja sitä operoivat pääosin yhdysvaltalaiset joukot. THAAD-järjestelmä on käytössä Yhdysvaltojen ja Israelin lisäksi ainakin Arabiemiraateissa, Saudi-Arabiassa. Qatar on tehnyt hankintasopimuksen, mutta ilmeisesti kalustoa ei vielä maassa ole.
THAAD:lla ei ole suoraa kilpailijaa. Sen ”velipuoli” on US Navyn alusasenteinen Aegis SM-3 -ohjusjärjestelmä. Aegis-järjestelmä kykenee torjumaan ohjuksia vähän THAAD:ia korkeammalta.
Kuva Yhdysvaltain puolustusministeriö
