Yhdysvaltain tiedustelu on ilmoittanut, että Venäjä varustaa pitkän kantaman ilmataisteluohjukseen ydinräjähdeversiota. Venäjä on tuomassa ydinaseella varustettuja ilmataisteluohjuksia osana ydinasevoimiensa laajentamista, arvioi Pentagonin tiedustelupalvelu, DIA (Defense Intelligence Agency). DIA on Yhdysvaltain asevoimien tiedusteluorganisaatio, joka on perustettu 1961. Vastannee siis hyvin karkeasti Puolustusvoimiemme sotilastiedustelua. DIA kuitenkin työllistää yli 16 500 henkilöä.
Venäjä ottaa käyttöön uusia ydinaseella varustettuja ilmataisteluohjuksia osana ydinasevoimiensa laajentamista DIA:n arvion 2025 mukaan. Tämänlaisia ohjuksia oli Neuvostoliitolla käytössään kylmän sodan aikana. Koko asia vaikuttaa kylmän sodan jäänteeltä, mutta Pentagonin arvion mukaan Venäjä on esittelemässä uudentyyppistä asetta.
Uusi ohjus on mitä todennäköisimmin R -37M -ohjus, joka on erittäin pitkän kantaman ilmataisteluohjus. Ohjuksen Nato-nimi on AA-13 ”Axehead”.
Kaikkien ohjusten liikehtimiskyky heikkenee äärikantamilla, jolloin suuret, vakiolentorataa noudattavat maalit ovat ”helpompia” ohjukselle kaikkein pisimmillä ampumamatkoilla. Nämä ”helpot” maalit voidaan pudottaa kauempaa. Kyseessä on hitaampien ja raskaiden maalityyppien vastaisen ohjuksen ”terästys”, jolla saadaan tehokasta ampumaetäisyyttä lisää.
Mietittäväksi jää, onko nyt tehdyn ydinkärkiratkaisun motiivina myös vastatoimi F-35 -koneille, joiden häiveominaisuudet ovat erinomaiset ja näin tarvitaan ”isompaa luutaa” lakaisemaan vastustajan ilmauhka pois taivaalta. USA on myös tuomassa pelilaudalle uutta F-47 -konetta, joka on maailman ensimmäinen kuudennen sukupolven hävittäjä.
Mikä ohjus?
Kyseessä on venäläinen pitkänmatkan ilmataisteluohjus Vympel R-37. Ohjus on suunniteltu ilmatankkauskoneiden, AWACS-tutka- ja johtokoneiden sekä tiedustelukoneiden (C4ISTAR) tuhoamiseksi. Ohjuksen kantama mahdollistaa laukaisun näitä maaleja suojaavien saattokoneiden vastatoimenpiteiden ulkopuolelta.
Vympel-ohjussuunnittelutoimiston R-37M -ohjus kehitettiin MiG-31 Foxhound -torjuntahävittäjille. ”Kolmeykköset” ovat olleet otsikoissa hypersoonisten ohjusten laukaisuista Ukrainan sodassa. Myöhemmin ohjus on otettu käyttöön Su-30SM- ja Su-35S Flanker -monitoimihävittäjissä sekä Su-57 Felon -hävittäjissä.
Koska ohjuksen edeltäjälle R-33:lle on saatavilla myös ydinkärki, olisi järkevää, että myös R-37M voitaisiin aseistaa vaihtoehtoisella ydinkärjellä, joka pystyisi paremmin tuhoamaan suurempia lentokone- tai ohjusmuodostelmia. Voisiko uhkamallissa olla maalina olla Moskovaa uhkaava monikymmeninen drooniparvi?
Ohjuksesta on kaksi varianttia, R-37 ja R-37M M-versiossa on erillinen lisärakettimoottori, jolloin kantama saadaan 300–400 kilometriin. Vuonna 2023 Rosoboronexport esitteli R-37M:n vientiin tarkoitetun version, RVV-BD. Sen ominaisuudet poikkeavat kotilmaan ilmavoimille valmistettavasta versiosta, mutta kertovat kuitenkjin hyvin ohjuksen monimisuorituskyvystä. Vientimallin laukaisuetäisyys on 200 kilometriä, suurin lentokorkeus 25 kilometriä ja se on varustettu 60 kilon taistelukärjellä. Ohjus on yhteensopiva Suhoi Su-57:n, Suhoi Su-30:n, Suhoi Su-35:n, Mikoyan MiG-31BM:n ja Mikoyan MiG-35:n kanssa.
Vertailun vuoksi Yhdysvalloissa valmistetun AMRAAM-ohjuksen kauaskantoisimman version, AIM -120D:n, uskotaan voivan kantaa 160 kilometriä. Yhdysvallat tosin kehittää täyttä vauhtia uusia aseita pitkän kantaman luokkaan, kuten AIM-260, Standard Missile-6 (SM-6), nimeltään AIM-174B.
Miksi ydinkärki?
Ydinaseistetut ilmasta ilmaan -ohjukset oli alun perin tarkoitettu tuhoamaan pommituslentokoneiden muodostelmia kylmän sodan huipulla. Ne olivat alueellisesti vaikuttavia aseita. Nykyään tällaiset pommitusmuodostelmat eivät ole niin merkityksellisiä, vaikka ilmaoperaatiossa on mukana monia osatekijäitä: lentoreitin raivaajia pommikoneille, suojahävittäjiä, johtokoneet ja elektroninen häirintä. Tilannetietoisuuden ylläpitävät koneet ja niin edelleen. Ilmaoperaatiossa on tosin alueellinen ja ajallinen hajautus huomattavasti suurempi kuin vanhan ajan pommituslaivueissa.
Ydintaistelukärjellä varustetun ohjuksen etu on se, että kohteen tuhoamiseksi ei tarvitse päästä ohjuskärjen sirpalekantaman sisäpuolelle, vaan ydinlatauksen, pienenkin, vaikutusalue on huomattavasti suurempi. Tämä on edullista nykyaikana, erityisesti häivekoneita vastaan, jotka voidaan havaita, mutta joita on vaikea tarkemmin paikantaa, varsinkin ohjuksen pienellä tutkalla sen loppulentovaiheessa. Toinen jo mainittu käyttötarkoitus olisi drooniparvet ja massiiviset risteilyohjusten aallot.
Otsikkokuvassa R-37:n laukaisu. Kuva Venäjän puolustusministeriö
