Maavoimien raskaalle raketinheitinjärjestelmälle hankitaan lisää GMLRS (Guided Multiple Launch Rocket System) Unitary- ja GMLRS AW (Alternative Warhead) -raketteja. Ensiksi mainittu on tarkoitettu käytettäväksi pistemaaleja vastaan, jälkimmäinen aluemaaleihin. Aluevaikutteinen ampumatarvike levittää sirpaleita laajalle alueelle räjähtäessään kohteen yläpuolella. Pistemaaliin vaikuttavan ampumatarvikkeen vaikutus sen sijaan perustuu räjähdys- ja painevaikutukseen.
Puolustusministeri Antti Häkkänen on hyväksynyt Puolustusvoimien esityksen GMLRS-rakettien hankkimisesta Yhdysvalloista. Ampumatarvikkeiden valmistaja Yhdysvalloissa on Lockheed Martin.
Hankinnalla varmistetaan raskaan raketinheitinjärjestelmän ampumatarvikkeiden riittävyyttä. Ukrainan sodan kokemukset ampumatarvikeiden määrällisestä tarpeesta on saattanut vaikuttaa asiaan samoin kuin se, että vaiheittain suoritetussa hankinnassa ampumatarvikkeet eivät vanhene yhdenaikaisesti.
Näiden ohjautuvien ampumatarvikkeiden käyttö on mahdollista vuosina 2012 – 2015 raskaisiiin raketinheittimiimme tehdyn ammunnanhallintajärjestelmän päivityksen ansiosta. Suomi on hankkinut vastaavia GMLRS-raketteja vuosien 2016 ja 2017 aikana. Nyt kyseessä on siis lisähankinta. Näiden rakettien kantama on noin 80 kilometriä.
Suomi on aiemmin hankkinut myös samojen rakettien pitkän kantaman versioita, ER-versioita (Extended Range Guided Multiple Launch Rocket System Alternative Warhead (ER GMLRS AW) ja Extended Range Guided Multiple Launch Rocket System Unitary (ER GMLRS UNITARY). ER-rakettien kantama on maksimissaan jopa 150 kilometriä.
Vaikuttavuudeltaan kaikkien näiden rakettien taistelukärjet vastaavat tosiaan, niin ER- kuin ”tavallisenkin” raketin.
Hankinta on osa suunnitelmaa, jolla taataan raskaan raketinheittimen käytettävyys ja suorituskyky aina 2050-luvulle saakka.
Kuva Puolustusvoimat
