Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola piti oman tervehdyspuheensa vanhan perinteen mukaisesti 250. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa. Puhe on lisäksi viesti koko yhteiskunnallemme ja samalla myös Suomen ulkopuolelle. Haastava maailmantilanne, teknologian kehitys sekä Nato tulevine maavoimien alaesikuntineen ja FLF-joukkoineen (Forward Land Forces) olivat luonnollisesti mukana puheessa. Lue puhe kokonaisuudessaan alta.
”Hyvät 250. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osallistujat, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat! Bästa deltagare i den riksomfattande försvarskursen, mina damer och herrar!
Puolustusvoimat käynnisti viime viikolla rekrytointikampanjan, jonka esittämä kysymys on ”minkä puolesta teet työtä”. Uskon, että meidän kaikkien läsnäolijoiden on helppo vastata tähän. Me teemme töitä Suomelle, suomalaisille ja turvalliselle tulevaisuudelle. Tästä on kysymys myös nyt alkavalla kurssilla. Maailman tapahtumista ammennetaan varmasti paljon syötteitä ohjelmassa oleviin esityksiin ja keskusteluihin.
Hyvät kuulijat, strategisen kilpailun ja vastakkainasettelun seurauksena globaali monenvälinen yhteistyö ja kansainvälisen sopimuspohjan kunnioittaminen ovat laskusuunnassa. Alueellisesti sekä tavoitteiltaan rajoitetummat yhteistyömuodot ovat nousussa. Keskinäisriippuvuuksista on kasvavassa määrin muodostumassa haavoittuvuuksia. Yhteiset ja rajatut riippuvuudet sekä haavoittuvuudet yhdistävät, epämääräiset ja kaukaiset erottavat. Suomi ja Eurooppa eivät ole tässä muutoksessa tarkkailijoita, maailman meno vaikuttaa meihin suoraan, eikä vähiten sotilaallisen voiman näkökulmasta.
För närvarande pågår flest krig och konflikter sedan andra världskriget. Beroende på definition talar man om tiotals kriser och krig, och enligt en källa pågick 59 mellanstatliga konflikter år 2023. Samtidigt har andra säkerhetshot inte försvunnit någonstans. Klimatförändringen, förlusten av den biologiska mångfalden, föroreningar, terrorism och den teknologiska utvecklingen medför en väldig konfliktpotential.
Sotilasstrategian näkökulmasta tilanne on lännelle haastava – monen rintaman vastakkainasettelu ja konfliktit vaativat ja kuluttavat resursseja sekä haastavat yhtenäisyyttä. Mihin muodostuvat painopisteet, minne voimavarat kohdennetaan? Mikä osuus resursseista varataan kansallisiin tarpeisiin, mikä yhteisövastuullisuuteen?
Euroopan unionissa on lähiaikoina luovutettu kaksi raporttia, joissa kuvataan vaihtoehtoja tulevaisuuden toimintalinjoiksi. EKP:n entisen pääjohtajan Mario Draghin raportti käsittelee Euroopan kilpailukykyyn, talouteen ja innovaatioihin liittyviä kysymyksiä. Presidentti Niinistön raportti keskittyy varautumiseen ja valmiuteen. Molemmissa näissä on vahva linkki puolustuksen kehittämiseen.
Arvoisat kuulijat, turvallisuusympäristön kehityksessä myös talous ja teknologia ovat avainrooleissa. Geotalous, geopolitiikan edistäminen talouden keinoin on yksi käynnissä olevan murroksen keskeisiä osa-alueita. Välineitä ovat esimerkiksi investoinnit, energia, raaka-aineet ja pakotteet. Talouden toimintaympäristö on rajussa kehityksessä. Puolustusta ei ole ilman vahvaa taloutta, ja puolustus on osaltaan talouden riskienhallintaa. Eri puolella länttä kasvaneella rahoituksella täydennetään olemassa olevia puolustuksen puutteita. Samanaikaisesti hinnat nousevat ja toimitusaikataulut venyvät.
Euroopalle kysymys puolustuskyvystä ja sen kehittämisestä nykyisessä turvallisuusympäristössä on merkittävä. Julkisiin lähteisiin perustuvassa vertailussa esimerkiksi Naton kokonaissuorituskyvystä lavettien lukumäärässä eurooppalaiset jäsenmaat omistavat keskimäärin noin 40–60 % suorituskyvyistä. Erityisesti strategisissa suorituskyvyissä, kuten sukellusveneissä, strategisissa ilmavoimissa sekä ydinaseissa eurooppalainen osuus on pieni. Turvallisuus- ja puolustussektorin julkituodut huolet ovat Euroopassa valitettavan tuttuja: pirstoutuminen, koordinoinnin puute, päällekkäisyys, protektionismi sekä yhteentoimivuuden haasteet.
Teknologiat, innovaatiot, tuotanto- ja toimitusketjut, raaka-aineet ja komponentit ovat talouden ohella geopolitiikan ytimessä. Euroopan riippuvuus kaikista näistä on huomattava. Maailman TOP50 teknologiayrityksestä vain neljä on eurooppalaista. Nykyisessä maailmantilanteessa teknologiaa hyödynnetään voimakkaasti parantamaan sodankäyntikykyä. Näemme taistelukentällä perinteistä materiaalia ja korkean teknologian järjestelmiä, erillisinä ja yhdistelminä. Sodankäynnin viisi toimintaympäristöä – maa, meri, ilma, kyber ja avaruus sekä kaikenkattavana informaatio – ovat yhä vahvemmin sidoksissa toisiinsa.
Teknologisella etumatkalla voidaan kompensoida lukumääräistä alivoimaa, mutta määrällä on aina merkitystä. Oman alueen puolustus symmetristä uhkaa vastaan sekä kyky pitkäkestoiseen korkean intensiteetin kulutussodankäyntiin on palannut standardiksi. Sotilaallisestakin näkökulmasta on olennaista, että laaja-alainen vaikuttaminen tai hybridivaikuttaminen nähdään kiinteänä osana uhkan kokonaisuutta.
Ennakointi, uusien teknologioiden nopea hyödyntäminen sekä integrointi puolustusjärjestelmään korostuvat kehityksen nopeutuessa. Karkeasti yleistäen asevoimilla oli viime vuosikymmenellä aikaa, mutta ei riittävästi resursseja. Nyt käytössä on resursseja, mutta ei välttämättä aikaa, varsinkaan vuosikausien kehittämiseen ja hankintaprosesseihin. Ase–vasta-ase-kilpailussa menestyminen edellyttää erityisesti pieniltä valtioilta innovaatiovoimavarojen laajaa hyödyntämistä. Kehittämistä ja päivittämistä tehdään samalla kun järjestelmiä jo käytetään taistelukentällä. Sotaa käyvän kansakunnan ratkaisumalleja ei ehkä kaikkia voi suoraan sellaisenaan omaksua, mutta puolustuskyvyn kehittämiselle asetettavat vaatimukset haastavat perinteisiä tekemisen tapoja eri toimijoilla ja toimijoiden välillä.
Hyvät läsnäolijat, kotimaisessa keskustelussa esillä on ollut Naton läsnäolo Suomessa. Jäsenyytemme ja kehittyvä puolustusyhteistyö tulevat näkymään konkreettisesti rajojemme sisäpuolella muutenkin kuin harjoituksina. Muutoksesta voi tehdä muutamia perustoteamuksia.
Ensinnäkin jatkossakin valmiudesta ja puolustuskyvystämme vastaamme me itse, niitä ei voi ulkoistaa. Venäjän Ukrainaan kohdistamat sotatoimet sekä Eurooppaan kohdistuva laaja-alainen vaikuttaminen osoittavat, miten suuri merkitys on ennaltaehkäisevällä pelotteella, vahvalla puolustuskyvyllä ja korkealla maanpuolustustahdolla sekä yhteiskunnan kriisinkestävyydellä. Kenttäpiispaa hieman toisesta yhteydestä mutta osuvasti lainaten: happinaamari ensin itselle.
Maantieteellisestä asemastamme johtuen meidän on ylläpidettävä tasapainoinen puolustusjärjestelmä, joka mahdollistaa puolustustoimien käynnistämisen ja toimeenpanon tarvittaessa kansallisesti. Laajaan reserviin, kärkiteknologian hyödyntämiseen sekä yhteiskunnan varautumiseen kietoutuu osaaminen – sotataito, teknologinen kyvykkyys sekä yhteinen suunnittelu ja harjoittelu niin kansallisesti kuin monikansallisesti.
Toiseksi liittokunnan puolustus suunnitellaan ja toimeenpannaan yhdessä. Puolustuskykyä on aina arvioitava toimintaympäristön kehitystä ja uhkakuvaa vasten. Euroopassa kylmän sodan päättymisen jälkeen puolustuksen kehittämisessä otetut riskit eivät enää tässä tilanteessa ole välttämättä siedettäviä. Omat voimavaramme ovat luonnollisesti rajatut. Kansallinen etumme on, että yhteiset suunnitelmat ovat toteuttamiskelpoisia eli perustuvat olemassa olevaan kykyyn ja valmiuksiin. Yhteisen puolustuksen paras tae on jäsenmaiden vahvat kansalliset kyvyt, jotka ovat osoitettavissa Naton käyttöön. Samalla meidän on kyettävä tarvittaessa tukemaan liittolaisiamme.
Kolmanneksi Naton ja liittolaisten läsnäololla viestimme tahtoa ja kykyä puolustaa aluettamme kansallisesti ja osana liittokuntaa. Tosiasiallinen valmius perustuu siihen, että joukot ovat osana puolustussuunnitelmaa harjoitelleet ja valmistelleet toimintansa Suomessa, tarvittaessa materiaalia ennakkovarastoiden. Maavoimien eteentyönnetyn läsnäolon eli Forward Land Forces -järjestelyn, tuttavallisesti FLF:n olennaisena piirteenä on kyetä tarvittaessa nopeasti kasvattamaan liittokunnan voimaa Suomessa. FLF voidaankin nähdä monikansallisena vasteena turvallisuusympäristön äkkinäisiinkin muutoksiin.
Multi Corps Land Component Command eli MCLCC on maavoimien esikuntaosa, jonka tehtäviin normaalioloissa kuuluu yhdessä kansallisen esikuntamme kanssa valmistautua mahdollisten maavoimien vahvennusten maahantuloon ja yhteistoiminnan koordinoitiin. Mahdollisessa kriisitilanteessa esikunnan suunnitteluvoimaa kasvatetaan Naton ja kansallisella henkilöstöllä. Tarkoituksena on yhdessä suunnitella ja valmistella Pohjolan kansallisten joukkojen ja Naton pohjoiseen osoittamien vahvennusten käyttö. Vastaavaa valmistautumista ja yhteensovittamista tullaan tekemään myös muilla puolustushaaroilla ja toimialoilla.
Neljänneksi logistisen suorituskyvyn nostaminen on mittava urakka. Tueksemme suunniteltavien vahvennusten – joukkojen ja suorituskykyjen saumaton ja tehokas käyttö Suomessa ja lähialueellamme tulee vaatimaan merkittäviä panostuksia joukkojen vastaanoton, ylläpidon ja tuen kehittämiselle. Kokonaisuus on mittava ja koskee laajaa viranomaiskenttää. Puolustusvoimille kyse on erityisesti mittavasta logistiikan suorituskyvyn nostamisesta. Perusteet tälle työlle muodostuvat operatiivisten suunnitelmien mukaisesti.
Viidenneksi edellä kuvattu toiminnallinen ja tekninen yhteensovittaminen vie aikaa, mutta etenee määrätietoisesti.
Vårt mål är naturligtvis att förebygga kriser och konflikter. Den förmåga som säkerhetsmiljön kräver ska kunna regleras och upprätthållas i alla säkerhetslägen – därför har till exempel Natos närvaro också under normala förhållanden betydelse. Detta har också ett samband till att utveckla försvarssamarbetet – att garantera en snabb verkställighetsförmåga samt utveckling inom gemensamma intresseområden.
Arvoisat kurssilaiset, nykyhetken turvaamisessa ja tulevaisuuden tekemisessä keskiössä ovat ihmiset – henkilöstöstrategiaamme lainaten inhimillinen suorituskyky. Kurssin aikana teille esitellään lukuisia uusia termejä sekä lyhenteitä. Näiden lisäksi kurssilla vahvistuu käsitys laaja-alaisesta ja syvästä osaamisesta, joka on aina sävyttänyt maanpuolustuskurssien toteutusta esiintyjien ja osallistujien panoksen kautta. Maamme turvallisuus perustuu luottamukseen – me luotamme toisiimme Suomen turvallisuuden kysymyksissä. Tätä luottamusta voi teistä jokainen osaltaan vahvistaa. Tuokaa rohkeasti esille omaa erityisosaamistanne kysymysten ja keskustelujen kautta.
Toivotan teille hyvää maanpuolustuskurssia!”
Kuva Puolustusvoimat
