Viime viikolla alkaneet parin viikon päästä kotiutuvien tammikuussa palveluksensa aloittaneiden johtajien sekä kesällä riviin astuneiden miehistötehtävissä palvelleiden varusmiesten loppusotaharjoitukset päättyvät tänään perjantaina. Suomen Sotilas seurasi Kaartin jääkärirykmentin ja Porin prikaatin yhteistä SAPELI 23 -harjoitusta Kankaanpään Niinisalossa.
Taisteluharjoitusta johti Kaartin jääkäreiden komentaja, eversti Matti Honko. Hän kertoi Suomen sotilaalle, että tällä kertaa tavallisesti pääkaupunkiseudulla järjestetty harjoitus vietiin tarkoituksella nyt eri maastoihin ja toteutetaan yhdessä kumppani Porin prikaatin kanssa. Yksittäisen joukko-osaston taakkaa pystytään keventämään, kun järjestely- ja varotehtävät jakaantuvat kahdelle taholle. Satakunnan lumiset metsät ovat olleet uusi elementti pääkaupungista tulleille.
”Opimme näin toisiltamme”, kertoi eversti Honko ja jatkoi, ”muun muassa auraukset oli järjestettävä, jotta toiminta onnistuisi. Onhan toki aikaisemminkin esimerkiksi panssarintorjuntaohjusjoukkueita käynyt Niinisalon Pohjankankaalla harjoittelemassa. Ensi keväänä harjoittelemme myös yhdessä Porin prikaatin kanssa, mutta silloin pääkaupunkiseudulla.”
Niinisalossa harjoitteli Porin prikaatin muodostama taisteluosasto eli jalkaväkipataljoona huolto- ja tukiosineen sekä Kaartin Uudenmaan jääkäripataljoonan muodostama hyökkäävä kaupunkijääkäripataljoona. Taistelua tuki Uudenmaan prikaatin muodostama kranaatinheitinkomppania. Molemmat osapuolet iskivät yhteen eli hyökkäsivät ja puolustivat vuorotellen Pohjankankaan ja Hämeenkankaan maastoissa kuluneen viikon aikana.
Porin prikaatin puolustusta tuki 122 mm:n kevyt kevyt raketinheitinpatteri, joka oli liitetty mukaan harjoitusteknisistä syistä. Pitkien varoetäisyyksien johdosta ei tämä näyttävä asejärjestelmä sovellu pataljoonan taistelun välittömään tukemiseen.
Tapasimme kevyen raketinheittimen johtajana toimineen alikersantti Susanna Someron. ”Oma miehistöni on jokainen löytänyt oman paikansa, ja suorituksemme on nopeutunut alusta ihan älyttömästi. Olen itse oppinut johtamisesta paljon ja saanut kokemusta erilaisissa olosuhteista. Olen myös tavannut paljon mielenkiintoisia henkilöitä.”
Kuljettajana toiminut korpraali Aatu Wong kertoi pääsevänsä ajokkinsa kanssa miltei mihin tahansa. Jo varsin pitkään käytössä ollut asejärjestelmä on toiminut luotettavasti ja sähköjenkin kanssa on pärjätty.
Heittimen miehistöön kuuluneet tykkimiehet Veeti Kynäslahti ja Antti Sillanpää säestivät johtajansa näkemyksiä. Hyvähenkiselle ryhmälle oli erityisesti jäänyt mieleen pimeäammunnat. ”Kaikkein hienoimpia olivat pimeäammunnat, joissa näkee, kuinka raketti lentää taivaalla.” Rauhan aikana ei tällaista ilotulitusta usein näe, edellinen patteri koulutettiin Niinisalossa vuonna 2018.
Artikkelikuva: “Tykkimieshenkinen” raketinheitinryhmä: vasemmalta Veeti Kynäslahti, Antti Sillanpää, Aatu Wong sekä Susanna Somero. Kuva: Arto Ojanen
