Suomen Sotilas haastatteli Topi Huhtalaa, yhtä Suomen sotilaista Ukrainan rintamalla.
Haastattelu: Tom Lindblom
Kuvat: Topi Huhtala
K: Mikä on sotilasarvosi Suomessa ja missä suoritit varusmiespalveluksesi?
– Olen alikersantti ja suoritin varusmiespalvelukseni 1/18 Kajaanissa valmiusyksikössä.
K: Koitko, että suomalaisesta varusmieskoulutuksesta on ollut hyötyä?
– Kyllä. Moderni suomalainen varusmieskoulutus antaa hyvät valmiudet toimia Ukrainassa. Erityisesti asustuskeskustaistelussa, jota sota siellä hyvin paljon oli, ainakin minun osaltani. Väitän, että suomalaisen varusmieskoulutuksen kunnolla suorittaneella on paremmat lähtökohdat kuin vaikkapa jonkin läntisen ammattiarmeijan perusrivimiehellä. Toki poikkeuksia löytyy.
K: Mikä oli sotilasarvosi ja tehtäväsi Ukrainassa ja millaisessa joukossa palvelit?
Palvelin Ukrainan kansainvälisessä legioonassa ja toimin siellä ryhmänjohtajana ja joukkueen varajohtajana kersantin sotilasarvossa. Toisin kuin täällä joskus kuulee puhuttavan, niin ainakaan minä en tavannut siellä ainoatakaan kansallissosialistia tai rikollista. Toimin niin rintamalla kuin koulutustehtävissäkin.
K: Koulutatko Suomessa?
– En nyt. Olen käynyt asiasta puhumassa muutamassa tilaisuudessa. Olen myös miettinyt, josko kokemuksistani olisi hyötyä esimerkiksi Puolustusvoimille ja voisinko vaikka työskennellä siellä.
K: Millaiset varusteet siellä oli?
– Varusteet olivat jopa yllättävän hyvät. Univormut olivat pääosin multicamia, jokaiselle löytyi myös kunnon kypärä ja liivit. Aseina meillä oli joko M4 tai AK74.
K: Miten ukrainalaiset johtajat käyttivät teitä?
– Käsittääkseni meitä käytettiin samoihin tehtäviin kuin muutakin kiväärijalkaväkeä. Paljon meitä käytettiin myös erikoisjoukkoroolissa.
K: Millaisia ukrainalaiset joukot olivat?
– Ukrainalaisten joukkojen toiminta muistuttaa, ymmärrettävistä syistä, neuvostoarmeijan toimintaa. Toisin sanoen aliupseereilla ja nuoremmilla upseereilla on hyvin vähän vapautta päättää siitä, mitä tekevät. Asioista, jotka meillä päättää vänrikki tai kersantti, siellä tarvitaan vähintään majuri päättämään, mikä hidastaa toimintaa merkittävästi. Tehtävätaktiikka olisi parempi tapa toimia. Tässä on toki muistettava, että venäläisten toiminta on vielä sekavampaa ja täysin ihmishengestä piittaamatonta.
Ihmishenkeä ei myös arvosteta samalla tavalla kuin ehkä meillä arvostettaisiin.
Ukrainan erikoisjoukot ovat erittäin hyvätasoisia.
K: Mitä mieltä olet venäläisistä?
– Taktiikka, jossa miehiä lähetetään aaltona eteenpäin, jotta ukrainalaiset paljastaisivat asemansa ampumalla, kertonee jotain venäläisten ihmiskäsityksestä. Venäläisten tykistön käyttö on myös runsasta.
K: Mikä käsitys sinulla on osapuolten tappioista?
– Rivimiehenä vaikea sanoa muuta kuin, että tappiota tulee molemmille osapuolille ja paljon.
K: Onko sinulla käytännön vinkkejä?
– Kiristyssiteitä ei voi olla liikaa.
K: Onko sinulle painunut mieleen mitään erityisiä kokemuksia?
– Ensimmäinen tulikosketus. Olimme osa suurhyökkäykseen valmistautuvaa joukkoa. Vihollinen avasi tulen aluksi kranaatinheittimillä, ja meiltä haavoittui yksi. Haavoittunutta evakuoidessa jouduimme vielä tykistökeskitykseen. Toisin kuin ehkä median antamasta kuvasta voisi ymmärtää, niin myös venäläiset osaavat sotia, ainakin osa joukoista, esimerkiksi kohtaamamme merijalkaväki. (Osa merijalkaväkijoukoista tulee Suomen naapurista pohjoisesta Sputnikin ja Petsamon tukikohdista, toim. huom.)
Voi myös olla niin, että minä ja asetoverimme olimme suomalaisista eniten tyhjentäneet rakennuksia vihollisista.
K: Mitä opit itsestäsi ja muista ihmisistä?
– Rauhan ajan hyvä sotilas ei välttämättä ole aina paras taistelija. Sanoipa joku, että rauhan ajan puolustusvoimissa Lauri Törnin kaltaiset miehet päätyvät talous-aliupseereiksi. Itsestäni opin, että pystyn toimimaan myös taistelutilanteessa, siihen eivät kaikki pysty. Kuka pystyy ja kuka ei, sitä ei voi juuri etukäteen sanoa. Sen näkee vasta, kun se hetki koittaa. Mutta noin yleisesti sanoisin, että ominaisuudet, joita syvän rauhan ajassa arvostetaan, eivät välttämättä tee sinusta huipputaistelijaa ja päinvastoin.
Sodassa tarvitaan sellaisia ominaisuuksia, joilla ei välttämättä ole niin paljon kysyntää rauhan oloissa.
+++
Topi Huhtala on luvannut vastata lukijoiden kysymyksiin. Kysymykset toimitukseen osoitteella [email protected] tai 050 590 3964
