Keväästä ei ole vielä tietoa, mutta vuorenvarma kevään merkki eli paikallispuolustusharjoitukset ovat käynnissä kuluvalla viikolla. Suomen Sotilas seurasi eilen Kaakkois-Suomen harjoitusta Kouvolassa. Siihen osallistui Puolustusvoimien henkilöstöä ja viranomaisia: 1 100 toimijaa, varusmiehiä 500 ja sotilaita sekä siviiliviranomaisia 250. Reserviläisiä mukana oli 350. Harjoituksen johtaja oli Karjalan prikaatin apulaiskomentaja eversti Petri Olli.
Harjoitus käynnistyi maanantaina, ja keskiviikkona sen skenaariona oli räjähdysonnettomuus, joka aiheutti rakennuksen osittaisen sortumisen ja 18 uhrin jäämisen raunioihin osin romahtaneiden rakenteiden alle puristuksiin. Harjoituksen suunnittelussa ja aihealueiden valinnassa oli siten seurattu maailman tapahtumia. Terroriteon aiheuttama räjähdys olisi ollut vielä realistisempi, mutta silloin olisi aloitettu poliisin suorittamalla alueen haltuunotolla ja tarkastuksella. Pelastusjoukot olisivat joutuneet tarpeettomasti odottamaan vuoroaan.
Poliisia paikallispuolustusharjoituksissa ei kuitenkaan yleensä juuri näy. Toimituksen valistuneen arvauksen mukaan syynä ovat päivittäiset tehtävät, joissa ei ole ylimiehitystä. Poliisin taktiikoitakaan ei ehkä haluta paljastaa ulkopuolisille.
Suomen Sotilaan saapuessa räjähdys oli jo tapahtunut. Paikalle oli ehtinyt Kymenlaakson pelastuslaitos, Keusoten ensihoito sekä Puolustusvoimien virka-apuna pelastusyksikkö, joka on koulutettu suojelu- ja pelastustehtäviin. Media sai tutustua pelastuslaitoksen monitaiturien valmistautumista kiviseinän läpäisyyn sekä potilaspaarien kuljettamiseen ahtaissa tiloissa muun muassa kerroksesta toiseen köysien avulla. Sortumassa kulkutiet tukkeutuvat usein niin, ettei portaita tai käytäviä voi käyttää. Seiniä ei kaadettu, koska suojavarusteet puuttuivat.
Harjoituspaikkana toimi Marjoniemen tyhjentynyt entinen terveysasema, joka lähiaikoina puretaan maan tasalle. Muutenhan ei tällaista paikat rikkovaa harjoitusta voitaisi järjestää. Samalla tavalla harjoitellaan taistelua rakennetulla alueella.
Suomen Sotilas tapasi harjoituksessa helsinkiläisen Paavo Paajasen, jonka edellinen kertaus oli ollut vuonna 2014. Hän kertoi, että jokailtaiset näkymät sodasta ovat vaikuttaneet motivaatioon. Edellisestä kerrasta poiketen oli lähtö nyt helpompi. Reserviläinen Matti Mikkola on ollut maakuntakomppaniassa mukana kuusi vuotta. Tässä harjoituksessa hän toimi viestimiehenä. Hän totesi, että harjoitus oli mennyt mukavasti, ja talvisäähänkin oli totuttu. Tehtäviä oli ollut sopivasti, ei liikaa, mutta myös hiki oli tullut.
Suomen Sotilas on seurannut vastaavia harjoituksia monet kerrat. Normikeikka siis eli tylsää rutiiniako? No, ei aivan. Jo paikalle saavuttaessa ei tarvinnut mielikuvitusta käyttää kuvitellakseen rakennuksen sortuneen kuten Ukrainassa. Muutoinhan näkymä olikin kuin tästä kärsivästä maasta. Piha täynnä pelastusajoneuvoja, ja kypäräpäiset pelastajat kantavat tarvittavia varusteita sisään. Raunioista kuuluvat avunhuudot puuttuivat, koska kyse oli harjoituksesta. Eikä pelastajien Suomessa tarvinnut käydä epätoivoista taistelua aikaa ja pakkasta vastaan avunhuutojen vähitellen vaimentuessa.
