Itärannikon aluevesillä Pohjois-Carolinan osavaltion edustalla Yhdysvaltojen 4.2.2023 alas ampuma kiinalainen ilmaa kevyempi ilma-alus on saanut yllättävää jatkoa. Kyseessä oli Yhdysvaltain viranomaisten mukaan 28.1.2023 maan ilmatilaan luvatta tunkeutunut suurikokoinen vakoilupallo, jolla oli noin linja-auton kokoinen hyötykuorma.
Suurikokoisen, osittain ohjaus- ja liikehtimiskykyisen vakoilupallon torjuntaa vaikeutti sen yli 30–35 kilometrin lentokorkeus. Pallolla oli 61 metrin läpimitta ja 910 kg:n hyötykuorma. Amerikkalaisen MIM-104 Patriot -ilmatorjuntaohjusjärjestelmän korkeusulottuvuus on 24 200 metriä, ja järeämmän THAAD-ohjustorjuntajärjestelmän tehokas torjuntakorkeus on 50–150 km, koska sen torjuntaohjukset on optimoitu toimimaan ilmakehän ulkopuolella.
Yhdysvaltojen ilmavoimien suorituskykyisimmän Lockheed Martin F-22A Raptor -häivemonitoimihävittäjän staattinen lakikorkeus on 20 000 metriä ja dynaamisesti (otetaan ensin kunnolla vauhtia ja pyritään nousemaan mahdollisimman korkealle edes lyhyeksi aikaa) muutama tuhat metriä enemmän. Myös maailman kaikkien ilmataisteluohjusten torjuntakorkeus on rajallinen, vaikka ne laukaistaisiin korkealla lentävästä koneesta.
Tästä syystä sekä pallon maahan putoavien jäänteiden aiheuttamien sivullisten vahinkojen välttämiseksi pallo ammuttiin alas vasta, kun se oli yli 3 200 km:n pituisella lennollaan Yhdysvaltojen ja Kanadan yllä menettänyt riittävästi korkeutta ilmaa kevyemmän kaasun vuotamisen takia ja edennyt meren ylle.
Pallon alhaisen tutkaherätteen takia oli odotettava ensin auringonnousua, jotta pallon kuoren lämpötila nousisi ympäröivää ilmaa korkeammaksi lämpöhakuisen AIM-9X Sidewinder -ilmataisteluohjuksen toiminnan varmistamiseksi. Lopuksi pallo ammuttiin alas meren yllä noin 10 km:n etäisyydellä rannikosta 18–20 km:n korkeudella. Lockheed Martin F-22A Raptor -hävittäjä laukaisi ohjuksen noin 18 km:n korkeudesta.
Seuraava ilmapallovälikohtaus Pohjois-Amerikan yllä tapahtui torstaina 10.2.2024, kun päivää aiemmin Alaskan ilmatilaan tunkeutunut tuntematon, huomattavasti pienempikokoisempi ilmapallo ammuttiin alas Beaufortinmeren yllä Deadhorsen edustalla. Alasampuminen tapahtui jälleen Lockheed Martin F-22A Raptor -hävittäjän laukaisemalla lämpöhakuisella AIM-9X Sidewinder -ilmataisteluohjuksella.
Kolmas ilmapallovälikohtaus tapahtui seuraavana päivänä 11.2.2023 tällä kertaa Kanadan ilmatilassa Yukonin yllä. 12 200 metrin korkeudessa lentävä, tunnistamaton ilmaa kevyempi ilma-alus oli vaaraksi lentoliikenteelle, joten Kanadan pääministeri Justin Trudeau käski ampua sen alas. Se tapahtui tälläkin kertaa amerikkalaisen Lockheed Martin F-22A Raptor -hävittäjän laukaisemalla AIM-9X Sidewinder -ohjuksella.
Seuraavana päivänä 12.2.2023 Yhdysvalloissa ammuttiin alas edellisenä päivänä 11.2.2023 Montanan osavaltion yllä havaittu jo neljäs tuntematon kahdeksantahokkaan muotoinen tuntematon ilma-alus. Wisconsin osavaltion Yläniemimaan yllä havaittu kohde ammuttiin alas 6 100 metrin korkeudella. Tällä kertaa torjunta tehtiin Yhdysvaltain kansalliskaartin F-16C-monitoimihävittäjän laukaisemalla AIM-9X Sidewinder -ohjuksella.
”Harhautuneen tieteellisen ilma-aluksen” 4.2.2023 alas ampumisesta virallisen nootin Yhdysvalloille esittänyt Kiina puolestaan havaitsi 12.2. Luoteis-Kiinan Qingdaon satamakaupungin edustalla aluevesillään Keltaisellamerellä tuntemattoman ilma-aluksen, jonka se ampui alas samana päivänä.
Eräänä mahdollisena selityksenä ilmapallojahdille saattaa olla se, että ilmaa kevyemmät ilma-alukset ovat hämmästyttävän yleisiä.
Pelkästään säätutkimukseen käytettäviä, muutaman metrin läpimittaisia lateksista valmistettuja ja heliumilla tai vedyllä täytettyjä säähavaintopalloja lähetetään maailmalla ilmaan ainakin 1 800 palloa päivittäin. Noin 30 km:n korkeuteen nousevan sääpallon hyötykuormana on alle kilon painoinen radiosondi, joka mittaa ympäröivän ilman lämpötilan, kosteuden, paineen sekä eräiden kemiallisten aineiden, kuten otsonin, pitoisuuden. Satelliitti- tai LORAN-paikannuksen avulla radiosondi paikantaa itsensä, mikä mahdollistaa tuulen suunnan ja nopeuden mittaamisen. Mittaustulokset lähetetään maahan radiosignaalina. Yli 30 km:n korkeudella sääpallon lateksikuori laajenee niin paljon, että se hajoaa, ja radiosondi joko putoaa maahan tai laskeutuu laskuvarjolla. Pelkästään vantaalaisen Vaisala Oyj:n valmistamia radiosondeja lähetetään ilmaan joka päivä noin 1 200.
Suurempia palloja, joilla on pidempi toiminta-aika ja monipuolisempi hyötykuorma, voidaan lisäksi käyttää siviili- ja sotilaspuolella esimerkiksi tiedusteluun ja valvontaan, radio- ja datayhteyden linkkiasemina sekä internet-yhteyden tarjoamiseen. Näissä tapauksissa ne ovat eräänlaisia köyhän miehen satelliittien korvikkeita ja ovat ahkerassa käytössä useammassa kymmenessä valtiossa. Kiina on käyttänyt viimeksi vuonna 2018 suuria korkealle nousevia ilmapalloja jopa ohjustensa taistelukärkien aerodynamiikan testaamiseen.
Koko ilmapallojahdin seurauksena on toistaiseksi Yhdysvaltain ulkoministerin kuuteen vuoteen ensimmäisen Kiinan-vierailun peruminen sekä Yhdysvaltojen kuudelle Kiinan ilmapallo-ohjelmaan osallistuvalle organisaatiolle asettamat pakotteet.
Artikkelikuva: U.S. Navy Photo/Mass Communication Specialist 1st Class Tyler Thompson
