Saksa käynnisti lokakuussa 2022 eurooppalaisen ohjustorjunnan suorituskykyjen kehittämisen European Sky Shield -aiejulistuksen. Kyse on ennen kaikkea Saksan kansallisesta ohjelmasta, mutta myös muut valtiot voivat liittyä siihen mukaan. Nyt ohjelmassa on mukana 14 eurooppalaista Nato-maata: Saksa, Iso-Britannia, Slovakia, Norja, Latvia, Unkari, Bulgaria, Belgia, Tšekki, Suomi, Liettua, Alankomaat, Romania, ja Slovenia. Suomi liittyi ohjelmaan 13.10.2022. Viro harkitsee liittymistä. Yllättävästi kutsumatta jäivät Ranska, Puola ja Italia. Puolalla on oma ilma- ja ohjustorjuntahanke, mutta Ranska ja Italia olivat aiemmin Saksan lähimpiä yhteistyökumppaneita alan kaluston kehittämisessä, ja niillä olisi tarjolla Patriotia suorituskykyisempi ja valmis SAMP/T-ilma- ja ohjustorjuntajärjestelmä.
Hanketta johtava Saksa kehittää satelliittipohjaista sensorijärjestelmää ohjusten havaitsemiseksi. Saksan alustavassa visiossa European Sky Shield -järjestelmä koostuisi IRIS-T-, Patriot- ja Arrow-3-ilma- ja ohjustorjuntajärjestelmistä.
Joulukuun 8. päivänä 2022 Saksan liittokansleri Olaf Scholz tarkensi, että järjestelmä halutaan käyttöön viiden vuoden sisällä, ja neuvottelut alan teollisuuden kanssa on jo aloitettu. Uutistoimisto Reuters uutisoi 1.2.2023, että hanke etenee. Saksan puolustusministeriön 25.1.2023 päivätty hankintaohjelma, joka tuodaan Saksan liittopäivien hyväksyttäväksi vuoden 2023 toisella neljänneksellä, sisältää useita Diehl Defencen IRIS-T SLM -ilma- ja ohjustorjuntajärjestelmiä, joiden hinta on noin 150 miljoonaa euroa kappaleelta. 2–3 miljardin euron hankinnalla korvataan neljä ensimmäisinä valmistunutta IRIS-T SLM -järjestelmää, jotka annetaan aseapuna Ukrainalle.
Mediatietojen mukaan neuvotellaan myös Arrow-3-ohjustorjuntajärjestelmien hankinnasta noin neljällä miljardilla dollarilla Israel Aerospace Industries -valmistajalta ja amerikkalaisten Patriot-ilma- ja ohjustorjuntajärjestelmien hankinnasta noin 10 miljardilla eurolla. European Sky Shield -järjestelmän Saksan osuuden hinnaksi tulisi ilman satelliittipohjaista sensorijärjestelmää ja järjestelmäintegraatiota noin 17 miljardia euroa. Saksalla on ennestään 30 Patriot PAC-3 -laukaisulaitetta.
Erittäin suorituskykyisellä Arrow-3-ohjustorjuntajärjestelmällä voidaan torjua ohjuksia jopa 100 km:n korkeudella – siis ilmakehän ulkopuolella – ja jopa 2 400 km:n etäisyydellä. Sen suorituskyky riittää alle 5 500 km:n kantaman keskimatkan ballististen ohjusten torjuntaan.
Patriot PAC-3 MSE -järjestelmällä voidaan torjua niin perinteisiä aerodynaamisia maaleja (lentokoneet, helikopterit, lennokit ja risteilyohjukset) kuin ohjuksiakin. Ballististen ohjusten torjuntaan käytettävällä, injektio-ohjatulla ja suoraan törmäysvaikutukseen perustuvalla Patriot PAC-3 MSE -torjuntaohjuksella on 60 km:n kantama. Aerodynaamisia maaleja vastaan käytettävillä PAC-2-torjuntaohjuksilla on 160 km:n kantama ja 25 km:n korkeusulottuma.
IRIS-T SLM -ilma- ja ohjustorjuntajärjestelmälläkin voidaan torjua sekä aerodynaamisia maaleja että ohjuksia. Sen kantama on 40 km ja korkeusulottuma 20 km. Kehitteillä olevalla IRIS-T SLX -versiolla tulee olemaan 80 km:n kantama ja 30 km:n korkeusulottuma. Ballistisia ohjuksia torjuttaessa kantama alenee.
Kun tämä kaikki integroidaan yhteen satelliittipohjaisen sensorijärjestelmän kanssa, niin lopputuloksena olisi monitasoinen integroitu ohjustorjuntajärjestelmä. Arrow-3:lla saataisiin vain korkeatorjuntakykyä 50–100 km:n korkeuksilla ja jopa 2 400 km:n kantamalla. Berliinistä on Helsinkiin ilmateitse 1 104 km, Ivaloon 1 942 km, Moskovaan 1 608 km, Skotlannin Edinburghiin 1 140 km ja Madridiin 1 870 km. Koska järjestelmä kattaisi ainakin ilmakehän ulkopuolisen torjuntakyvyn osalta kirjaimellisesti Euroopan, niin ei ole mikään ihme, että Saksa haluaa sen kehitykseen mukaan muitakin valtioita maksajiksi.
Arrow-3:lta torjumatta jääneet ohjukset pyrittäisiin torjumaan ensin 160/60 km:n etäisyydeltä alkaen Patriotilla ja loput vielä lähempänä 40 km:n etäisyydeltä alkaen IRIS-T SLM:llä. Integroitu kokonaisuus olisi tarkoitus saada valmiiksi vuoteen 2027 mennessä ainakin Saksan osalta.
European Sky Shield -hankeen suurimpana haasteena on sen kyky torjua hypersoonisia ohjuksia. Arrow-3-järjestelmä soveltuu vain hypersoonisten liitävien taistelukärkien torjuntaan, koska hypersooniset risteilyohjukset ja rakettimoottoriset ohjukset lentävät alempana. Patriotilla ja IRIS-T SLM:llä voidaan kyllä torjua niitäkin mutta huomattavasti pienemmiltä etäisyyksiltä. Ainakin venäläisten hypersoonisten ohjusten torjuntaa päästäneen harjoittelemaan Ukrainassa, jonne on koko jo toimitettu tai luvattu toimittaa lähiaikoina kumpaakin järjestelmää. Samalla voidaan seurata niiden kykyä torjua perinteisiä aliäänisiä ja matalalla lentäviä risteilyohjuksia sekä valtasuuntaukseksi nousevia itsemurhalennokkeja.
European Sky Shield -hanketta ilman ennakkositoumuksia seuraavalla Suomella on mahdollisuus oppia paljon ohjustorjunnasta ja tarvittaessa liittyä mukaan hankkeeseen myöhemmin, mikäli European Sky Shield todistaa riittävän suorituskykynsä ja panostuotos-suhteensa.
Artikkelikuva: IRIS-T SLM -järjestelmä.
