Suomen Sotilas on vuoden 2022 Riga Conferencen virallinen yhteistyökumppani. Kaikki konferenssiin liittyvät artikkelit ja muut sisällöt löydät koontisivulta.
Suomi on liittymässä Natoon. Sotilaspuolella maamme yhteensopivuus puolustusliiton kanssa on ollut erinomainen jo vuosia, jopa vuosikymmeniä.
”Töpseli seinään”, kommentoi asiaa Suomen Atlantti-Seuran pääsihteeri Terhi Suominen Latvian pääkaupungissa Riiassa.
Pitkään maamme transatlanttisten suhteiden kanssa työskennellyt Suominen muistuttaa kuitenkin, että vaikka sarkaa riittää vielä myös upseereille, Nato-jäsenyydessä on viime kädessä kysymys yhteisistä arvoista, solidaarisuudesta, poliittisesta sitoumuksesta ja laajamittaisesta yhteistyöstä jäsenmaiden kesken. Yksikään sotilas ei nimittäin ammu puolustuksellista laukausta ilman asiaankuuluvaa poliittista mandaattia.
Verkostoituminen on tärkeää
Suomen oma aktiivisuus vaikuttaa muun muassa siihen, kuinka maamme pääsee jäsenyyden hedelmistä nauttimaan.
Silmiinpistävää on, että Riga Conferencessa ei paljon suomalaisia näy – etenkään korkeita virkamiehiä tai poliitikkoja. Ruotsista konferenssiin osallistuu muun muassa pitkäaikainen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt sekä useita ruotsalaisia virkamiehiä, diplomaatteja sekä elinkeinoelämän edustajia. Suominen korostaa verkostoitumisen tärkeyttä.
Paljon muutakin kuin yhteisharjoituksia
Suominen toteaa, että Suomeen tulevana Nato-jäsenenä kohdistuu transatlanttisissa piireissä nyt paljon mielenkiintoa. On tärkeää, että Suomesta viestitään tuleville liittolaisille maamme roolista turvallisuuden tuottajana, maamme sitoutumisesta Naton yhteisiin arvoihin sekä ymmärryksestä, että Nato-jäsenyyteen kuuluu hyötyjen lisäksi myös velvollisuuksia.
Transatlanttisiin piireihin laajalti verkostoitunut Suominen muistuttaa Nato-jäsenyyden tarjoavan mahdollisuuksia monella sellaisellakin sektorilla, jota suomalaiset eivät välttämättä ensisilmäyksellä yhdistä Natoon.
Esimerkiksi maamme teknologiayritykset voisivat hyvinkin tuottaa suurta hyötyä liittolaisille niin perinteisemmän sotilasteollisuuden kuin esimerkiksi kaksikäyttötuotteiden saralla. Samalla lihoisi suomalaisten lompakko.
Kaikki tämä edellyttää kuitenkin Nato-tuntemusta, potentiaalin tiedostamista ja oma-aloitteisuutta – aina ei yrittäjiä, poliitikkoja tai virkamiehiä tulla hakemaan kädestä pitäen kotoa.
