Made in USA
Se näyttää panssarivaunulta, se kuulostaa panssarivaunulta, se jättää panssarivaunun jäljet maahan – mikä se on? Se EI ole panssarivaunu, vaan Yhdysvaltojen armeijan uusi Mobile Protected Firepower.
No, onhan se kuin panssarivaunu, mutta sitä ei ole tehty panssarivaunuksi. Se on liikkuvaa tulivoimaa, jossa on toki taistelukentän vaatimusten mukaisesti suojaa. Mutta jo paino, alle puolet täysverisestä taistelupanssarivaunusta, kertoo, ettei se sovellu taisteluvaunun tehtäviin. Eikä siihen ole sitä tarkoitettukaan, vaan sofistikoituneen nimensä mukaisesti se tarjoaa suora-ammuntatulivoimaa, joka liikkuu ketterästi. Mekanisoidut ja panssarijoukot eivät moista tarvitse, niillä on jo liikkuvuutta, tulivoimaa ja suojaa omasta takaa.
U.S. Army kilpailutti General Dynamics Land Systems:n ja BAE Systems:n välillä tuotetta liikkuvan tulivoiman hankkimiseksi joukoille, joilta se puuttuu. Siis kevyelle jalkaväelle ja maahanlaskujoukoille. Ensimmäiseksi mainittu voitti kisan.
Hankinta on siinä mielessä erityinen, että on kulunut jo puoli vuosisataa edellisen vastaavan kevyen panssarivaunun hankkeesta. Se ei ollut menestys, joten ehkä aikavälikin vastaavan kaluston ”uudelleenkäyttöönotossa” oli nyt näinkin pitkä. Se aiempi Amerikan kevyttankki oli M551 Sheridan, joka oli 60-luvun alun suunnittelua. Tuo reilu 15-tonninen panssariajoneuvo ei kuitenkaan ollut suuri menestys.
Keksintöhän ei ole varsinaisesti uusi, ei lainkaan: Toisen maailmansodan aikana jo saksalainen Sturmgeschutz III, meillä Sturmina tunnettu rynnäkkötykki oli hyvin samantyyppisillä tehtävillä ja organisatorisestikin samanhenkisesti käytetty kalusto.
Nyt tarjouskilpailun voittanut vaunu perustuu Brittiarmeijan Ajax-tiedusteluvaunun runkoon ja siihen liitettyyn tykkitorniin M35 105 mm:n tykillä. Tulenjohtojärjestelmä on tuttua Abrams-taisteluvaunun kamaa. Miehistö on klassisesti se neljä panssarimiestä.
Eihän nämä kevyet tankit tietenkään korvaa taistelupanssarivaunua, mutta niillä on selvästi tulevaisuudessakin paikkansa taistelukentällä, kun U.S. Army hankkii kalustoa nyt. Nimenomaan vahvistamaan niiden joukkojen tulivoimaa, joihin näitä vaunuja aiotaan sijoittaa.
Taktisesti ne eivät sovi offensiivin kärkeen, kuten taistelupanssarivaunut, mutta niistä on iso apu kevyelle jalkaväelle ja maahanlaskujoukoille, kun tarvitaan omaa, välittömästi käytössä olevaa vahvaa tulivoimaa. Taistelulajeista puolustus ja viivytys ovat omiaan tällaiselle kalustolle, erityisesti, jos tuliasema- ja siirtymistiesuunnittelu ja -valmistelut on tehty. 105 mm:n tykki on joka tapauksessa kova ase kaikkia muita ajoneuvoja, kuin ehkä taistelupanssarivaunujen paksua suojaa vastaan. Hyökkäyksessäkin sitkeästi puolustavien, selustaan jäävien saarekkeiden nujertamiseksi kalusto on mitä sopivin tuki joukoille, joihin niitä on suunniteltu.
Tietenkin Yhdysvaltain pohdinnoissa painaa voiman projisoinnin tarpeet – joukkoja ja tarvittavaa tulivoimaa on saatava liikkeelle ilmakuljetteisesti nopeassa aikataulussa, kun mennään kauas. Joka tapauksessa ratkaisu ”kevytpanssarivaunusta” osoittaa, että Yhdysvallat arvioivat kyseisen suorituskyvyn tarpeelliseksi myös tulevaisuuden taistelukentillä.
Lue lisää Suomen Sotilaan seuraavasta numerosta ameriikan kevyttankista sekä erillisessä artikkelissa pohdintaa myös Suomelle soveltuvasta vastaavanlaisesta ratkaisusta. Ja numerossa muutenkin tankkiasiaa: Seuraavan sukupolven saksalainen supertaistelupanssarivaunu Panther!
Kuvat General Dynamics ja BAE
