Yksi maailman laajimmalle levinnyt jalkaväen taisteluajoneuvo, BMP-1 (Boyevaya Mashina Pyekhoty 1, Боевая Машина Пехоты 1, БМП-1), on saanut uuden elämän modernisoituna versiona, BMP-1AM.
BMP-1:n kehitystyö ajoittuu 1960-luvun alkupuoliskolle ja vaunun massatuotanto käynnistyi 1966. Vaunua on valmistettu valtavia määriä niin Neuvostoliitossa, kuin monissa muissakin maissa. Pelkästään Neuvostoliitossa valmistettiin noin 20 000 bemari ykköstätuotannon päättyessa 1982. Käyttäjiä on ollut ja on lukuisia Euroopassa, Lähi-Idässä, Aasiassa ja Afrikassa. Ja vaunu on tuttu myös suomalaisille panssarijääkäreille.
Modernisointi on halpaa verrattuna uushankintoihin, joten se on varteenotettava vaihtoehto nostaa edullisesti joukkojen taistelutehoa. Modernisointipaketti on oletettavasti suunnattu lähinnä vientiin, mutta Venäjän maavoimat ovat saaneet pienehköjä määriä näitä AM-bemareita operatiiviseen käyttöön ja vaunumalli on ottanut osaa Ukrainan sotaan.
Tornissa sen salaisuus
BMP1-AM on Uralvagonzavod-yrityksen tuote, joka esiteltiin 2018. Merkittävin ja näkyvin muutos on vaunun torni ja aseistus. Yksinkertaistettuna voisi todeta, että BMP-1 on naitettu BTR-82A kuljetuspanssarivaunun kanssa. Bemarin runkoon on istutettu miehittämätön asetorni, tuttu mainitusta BTR:stä. Vaunun ampuja on siis vaunun rungon sisällä.
Uuden tornin pääase on 30 mm:n 2A72-automaattitykki, jonka tulinopeus on 400 laukausta minuutissa. Ase on vyösyöttöinen.
Automaattitykin korotuskulma on -5°:sta ylimmälle korolle 70°:een. Tämä mahdollistaa ilmamaalien tulittamisen. Ase lienee tehokas kaikkia helikopterimaaleja vastaan. Aseella voidaan ampua myös nopeita suihkukonemaaleja, jos niiden lentorata jotakuinkin kohti tuleva, jolloin ampumatilanne on edullinen. Suuri kokrotuskulma on tarpeen myös taisteltaessa kaupunkiympäristössä, jolloin vaunu voi tulittaa lähietäisyyksillä olevien kerrostalojen ylimpiäkin kerroksia. Vanhalla BMP-1 vaunulla ratkaisuna olisi ollut tällaisessa tilanteessa avata vaunun takaosan kattoluukut ja tulittaa suojattomana panssarijääkärien rynnäkkö- tai konekivääreillä kattojen suuntaan.
Ampujalla on TKN-4GA-tähtäin, joka toimii sekä päivä- että yöolosuhteissa ja on täysin vakautettu. 30 mm:n pääaseen rinnalla on koaksiaalisena PKT-konekivääri, tuttu ase suomalaisillekin. Asetornin molemmilla puolilla on kolme 81 mm 902B Tucha -suojasavuheittimet. Kuten BTR-82A:ssa, BMP-1AM:n torni on vakautettu.
Kuulat
2A72:lle on saatavana erilaisia 30×165 mm:n ampumatarvikkeita. Peruskuula on 3UOF8 sirpalesytytyskranaatti, jossa on 49 g räjähdysainetta. Kranaatin paino on 390 g ja koko patruunan 842 g. Toinen vakiokranaatti on 3UOR6, valojuova-ammus. Räjähdysainetta on vain 11,5 g kun valojuovamassa vie merkittävän osan tilasta. Valojuova-ammusta vyötetään tavallisesti joka neljänneksi, jolloin tulen osuvuuden visuaalinen tähystys ja tulen korjaus on mahdollista niin maa- kuin ilmamaaleihin. Molempien kranaattien lähtönopeus on sama, 980 m/s. Kranaateissa on itsetuhomekanismi, joka räjäyttää kranaatin noin 4 km:n ampumaetäisyydellä, jos kranaatti ei sitä ennen ole osunut maaliinsa tai iskusytytin toiminut kranaatin osuessa maahan tai puustoon.
Panssarinläpäisyyn on kahdenlaisia kranaatteja. Vanhempi 3UBR6 on valojuovalla varustettu kovaterässydäminen perinteinen panssariammus. Läpäisy 60°:n kulmassa olevaan homogeeniseen panssarilevyyn on 18 mm 1000 m:n ampumaetäisyydellä. Moderni nuoliammus, 3UBR8, sekin varustettu valojuovalla, on 222 g:n nuoli, joka on volframiseosta. Nuoliammuksen läpäisy edellämainittuun panssarilevyyn (edelleen 60° kallistuskulma) on 35 mm 1000 m:in ammuttaessa ja 25 mm 1500 m:ssä.
Runkoakin sipistelty
BMP-1AM:n runko on hyvin samanlainen kuin klassisen BMP-1:n runko. Vaunun takaosassa neljä ampuma-aukkoa kummallakin puolella ja yksi vasemmassa takaovessa, neljä yläluukkua ja kaksi ulospäin avautuvaa takaovea, joiden sisällä on vaunun polttoainetta.
Suurin muutos alkuperäiseen BMP-1:een verrattuna on uusi moottori. BMP-1:n alkuperäinen UTD-20-moottori on korvattu sen parannetulla versiolla, joka on jo olemassa BMP-2:ssa, UTD-20S1. Molemmat moottorit ovat suorituskyvyltään samanlaisia 300 hv:n koneita. Tärkeimmät muutokset uudemmassa mallissa on moottorin huollon helpottuminen ja paremmat kylmäkäynnistysominaisuudet pakkaskeleillä.
BMP-1AM:ssa on myös uusi radio. Vanha R-123M on korvattu R-128-25U-2:lla, jonka kantama on edullisissa olosuhteissa jopa 40 km. Samoin vaunun AVSK-2U -sisäpuhelujärjestelmä on uusi.
Sotatoimissa
BMP-1AM -vaunuista ei ollut havaintoja kahden ensimmäisen sotakuukauden aikana. Ottaen huomioon konfliktista saatavilla olevan materiaalin suuren määrän, on todennäköistä, että niitä ei käytetty sodan alussa taisteluihin.
AM-bemari ilmestyi kuviin Kupianskissa, Harkovan alueella huhtikuussa. Ja ensimmäisiä näistä vaunuista ovat jo tuhoutuneet taisteluissa.
AM-bemari ei varmastikaan tule laajasti käyttöön Venäjällä, koska sillä on käytettävissä runsaasti BMP-2 ja BMP-3 -kalustoa. Mutta modernisointipaketti on kyllä varmasti varteenotettava, kustannustehokas vaihtoehto maille, joilla on käytössään paljon kohtuukuntoista BMP-1 -kalustoa.
Kuvat: Puolustusvoimat, Twitter, Telegram
