Kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan, Mariupolin kaupunki joutui heti sodan alkaessa sotatoimien kohteeksi. Kaupungin kohtalo on ollut todella karu, se on pommitettu raunioiksi lähes kokonaan. Venäjä on säästänyt vain satama-aluetta tuhoilta, koska katsoo tarvitsevansa sitä omiin tarpeisiinsa. Oletuksena kaiketi on, että Mariupol jää venäläisten haltuun sodan päätyttyä.
Venäläiset tarvitsevat kipeästi maayhteyttä miehittämälleen Krimin alueelle, joitta sitä voidaan huoltaa tehokkaasti. Siksi varmastikin sotatoimilla on pyritty yhdistämään ”kansantasavaltojen” nukkevaltiot Asovanmeren rantaa myöten Krimin niemimaahan.
Taistelut kaupungissa ovat olleet todella raskaat ja Venäjä ei ole piitannut lainkaan siviilien ja muiden sivullisten turvallisuudesta. Päinvastoin. Näyttää siltä, että tarkoituksellisesti surmataan siviilejä ja aiheutetaan tahallisesti kärsimystä suurille määrille sivullisia. Jo ensimmäisen sotaviikon jälkeen Venäläiset katkaisivat sähkön ja veden saannin kaupunkiin. Siviilejä ei päästetä poistumaan kaupungista, vaikka täysin puolueettomat toimijat, kuten Punainen risti, on yrittänyt sopia sotaan osallistumattomien ihmisten poispääsyn kaupungista muutamiksi tunneiksi järjestettävien turvakäytävien kautta. Venäjä on kuitenkin tulittanut näitä käytäviä ja estänyt sivullisten poispääsyn useasti. Samalla hävitetään kokonaisia kaupunginosia ja käytännössä kokonaisia kaupunkeja, kuten Mariupolissa.
Niin kansainväliset asiantuntijat, kuten suomalaisetkin ovat jo pitkään arvioineet Mariupolin puolustuksen romahtavan, mutta yhä edelleen kaupunkia puolustetaan sitkeästi kaikkien odotusten ja ennusteiden vastaisesti. Tätänykyä ukrainalaisjoukkojen hallussa on vielä Azovstalin terästehtaan alue.
Azovstalin terästehdas on yksi Euroopan suurimmista terästeollisuuskomplekseista ja se sijaitsee Mariupolin kaupungin kaakkoisosassa lähellä satamaa. Sen laajuus on 11 neliökilometriä. Varsin iso alue siis. Neuvostoliitto rakensi kompleksin aikoinaan 1930-luvun alussa.
Alueella on laajat teollisuusrakenteet voimalaitoksineen, raidekuljetusjärjestelmineen, varastoineen ja maanalaisine tiloineen. Maanpinnan infrastruktuurille venäläiset ovat aiheuttaneet merkittävää tuhoa, mutta maan pinnalla voidaan taistella rakenteiden ja raunioiden tarjotessa näkösuojaa ja suojaa venäläisten tulenkäytöltä. Monenlaiset terästehtaan polttouunit yms. konstruktiot kun ovat käytännössä ”pomminkestäviä”.
Vaikka presidentti Putin on ehtinyt jo julistaa Mariupolin ”vapautetuksi” sen jälkeen, kun puolustusministeri Sergei Shoigu kertoi hänelle Moskovan hallitsevan Ukrainan satamakaupunkia jättiläismäistä Azovstalin terästehdasta lukuun ottamatta. Taistelu Azovstalin alueella jatkuu kuitenkin todella sitkeästi. Arvioiden mukaan puolustajia on 1000–2000. Tiettävästi myös siviilit hakevat vielä alueelta suojaa.
Puolustajien etuna on ollut se, että vuodesta 2014 lähtien terästehtaat omistava yritys on ylläpitänyt suojarakenteita tunneliverkostossa 4000 työntekijälle ”kansantasavaltojen” mahdollisten hyökkäysten varalta. Siitä lähtien suojatiloissa on ylläpidetty käyttövalmiina kolmen viikon vesi-, ruoka- ja hätätarvikevarastoa tuolle 4000 hengelle.
Puolustajien taistelunkestävyyden merkittävin valtti on valtava tunneli- ja suojatilaverkosto, joka polveilee maan alla kaikkialla terästehtaan alueella ja tunneliverkoston kautta on ilmeisesti mahdollista päästä myös tehdasalueen ulkopuolelle Mariupolin kaupunkiin. Neuvostoliitto rakensi suojatilat kylmän sodan aikana suojaksi ydinsodan varalle tehdaskompleksi silloisille 40 000 työntekijälle. Tämä kertoo tunneli- ja suojatilaverkoston valtavasta laajuudesta. Tunneleita ja tiloja on useissa kerroksissa ja osa on hyvin syvällä maan alla.
Ukrainan tiedustelun mukaan Venäjä valmistelisi kolmen tonnin painoisia pommeja tunneliverkoston tuhoamiseksi. Toisena mahdollisuutena murtaa vastarinta on nähty kansainvälisin sopimuksin kiellettyjen taistelukaasujen levittämistä tunneliverkostoon. Kiellettyjen joukkotuhoaseiden käyttöön on kuitenkin olemassa pidäkkeitä. Tai jos ei Venäjällä ole mitään pidäkkeitä, niin kaasuaseen käytöllä se kaivaa itsensä vaan entistä syvemmälle hylkiövaltion kurimukseen.
Jossain vaiheessa vastarinta loppuu. Taistelijat tai taisteluvälineet, vesi, ruoka ja välttämättömät edellytykset loppuvat. Azovstal on ollut piikki Putinin lihassa ja näin uskomattoman pitkään jatkunut vastarinta on kirvelevä arvovaltatappio Venäjälle.
