Suomen puolustukseen buustia

Artikkelit
Jarmo Sinkkonen

Venäjän hyökkäys on avannut valtiojohdon silmät uuteen, kaikki yllättäneeseen todellisuuteen. Ukrainaan on osoittanut kansallisen puolustuskyvyn tärkeyden.

 

Puolustusvoimien määrärahoja lisätään vuodesta 2023 alkaen. Määrärahat kohdennetaan muun muassa henkilöstöön, kertausharjoituksiin ja puolustusmateriaalihankintoihin sekä Puolustusvoimien toimintaan ja valmiuteen. Määrärahoja lisätään vuonna 2023 noin 788 miljoonalla eurolla ja vuosina 2024−2026 noin 408−536 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi hallitus on päättänyt, että kevään toisessa lisätalousarviossa vuodelle 2022 puolustuksen määrärahoja kasvatetaan noin 700 miljoonalla eurolla. Samalla hallitus perui viime vuoden kehysriihessä päätetyt 35 miljoonan euron leikkaukset puolustusmenoihin.

 

Lisärahoitus mahdollistaa Suomen puolustuskyvyn ja Puolustusvoimien valmiuden parantamisen. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta Puolustusvoimilla on oltava riittävän nopea toimintavalmius ja kyky toimia pitkäkestoisessa ja laajamittaisessa sotilaallisessa kriisissä.

 

Puolustusministeri Antti Kaikkonen piti tärkeänä Puolustusvoimien määrärahojen korottamista heikentyneessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. puolustusministeri toisti valtiojohdon yhteisen näkemyksen uhkasta juuri nyt ja linjasi ennusteen tulevaisuuteen: ”Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta tulevaisuuteen on katsottava. Paluuta entiseen ei ole näköpiirissä”.

 

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen korosti tiedotustilaisuudessa, että puolustuskyvyn parantaminen on tarpeen Suomessa käytävästä turvallisuuspoliittisesta keskustelusta huolimatta. Hän viittaa siihen, että Nato ei ole korvaava vaihtoehto oman puolustuksen ylösnostamiselle nyt. 

Työkalut kuntoon

 

Pääosa lisämäärärahapotista käytetään uusiin materiaalihankintoihin. Hankinnat kohdistuvat muun muassa panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseisiin, taistelijan varusteisiin, tykistöampumatarvikkeisiin, kenttähuoltomateriaaliin sekä meri- ja ilmapuolustuksen ohjuksiin. Lisäksi hankinnoilla vahvistetaan tiedustelukykyä, kyberpuolustusta ja pimeätoimintakykyä. Kenraali Kivinen totesi: ”Ampumatarvikkeiden ja aseiden varastomääriä kasvatetaan pysyvästi”. Kykyämme jatkaa taistelua itsenäisesti entistä pidempiä aikoja siis parannetaan. Tärkeä osa pelotetta.

 

Uusien lennokkisuorituskykyjen hankintaa ja käyttöönottoa nopeutetaan. Hankinnoissa otetaan huomioon Puolustusvoimien normaali kehittäminen, joka jatkuu nyt tehtävien lisähankintojen ohessa.

 

Puolustusmateriaalihankinnoilla vastataan muuttuneen toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin, varmistetaan kriittisen materiaalin saatavuus sekä täydennetään pitkällä aikavälillä syntyneitä vajeita.

 

Materiaalihankintojen lisäksi Puolustusvoimien kaluston käytettävyyttä parannetaan kohdentamalla lisäresursseja muun muassa kunnossapitoon ja varaosa- ja vaihtolaitevarastojen tason nostamiseen.

Osaaminen kuntoon


Kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisten määrää nostetaan noin 50 prosentilla vuodesta 2022 alkaen. Koulutettavien reserviläisten määrä nousee noin 9000 – 10 000 reserviläisellä aiemmin suunnitellusta noin 19 000 reserviläisestä.  Samalla maanpuolustusjärjestöjen rahoitusta lisätään ja vapaaehtoisten maanpuolustuskurssien määrää nostetaan huomattavasti. Ukrainan sota herätti reserviläisten ja kaikkien kansalaisten kiinnostuksen maanpuolustuksen ja erittäin monet haluavat toimia. Saada koulutusta, varautua kotona ja ymmärtää realistisesti uhkia ja niihin liittyvää varautumista.

 

Maanpuolustusjärjestöjen valtionavustukseen osoitettu 3,2 miljoonan euron lisäys tukee entisestään Suomen puolustuskykyä ja kokonaisturvallisuutta.

 

Tekijöitä lisää

 

Puolustusvoimien henkilöstömäärää lisätään Valtioneuvoston puolustusselonteon mukaisesti asteittain 500 henkilötyövuodella vuodesta 2022 alkaen. Lisäykset koskevat kaikkia henkilöstötyöryhmiä, mutta erityisesti sopimussotilaista. Sopimussotilaiden lisääminen saattaa tarkoittaa erikoisjoukkojen vahventamista, vaativimman kaluston operaattorien lisäämistä sekä kouluttajaresurssien parantamista kaikissa joukko-osastoissa. Jo vuoden 2022 aikana sopimussotilaiden määrää lisätään ja määräaikaisia siviilejä palkataan vuosille 2022-2023.

 

”Jokaisen maan on varauduttava turvallisuusympäristön haasteisiin. Näitä tarpeita eivät poista kansainvälinen puolustusyhteisö, sen syventäminen tai NATO-jäsenyyden mahdollinen hakeminen”, summasi puolustusvoimain komentaja osuvasti.