Suomen Sotilas keräsi tiedot Puolustusvoimien tilanteesta. Materiaali on koottu pääosin Puolustusvoimien materiaalista.
Puolustusvoimat on seurannut pitkään Ukrainan tilanteen kehittymistä ja seuraa sodan kulkua lähes reaaliaikaisella rytmillä. Kokonaisvaltaisen tilanneymmärryksen muodostaminen on nyt korostetun tärkeää.
Ukrainan sota on muistutus siitä, että sotilaallinen potentiaali voi muuttua nopeasti uhaksi, kun poliittinen tahto muuttuu. Venäjä on osoittanut kykynsä nopeisiin strategisiin päätöksiin sekä valmiutensa käyttää sotilaallista voimaa ja laaja-alaisia keinoja tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Kaikki alueen maat ovat säädelleet sotilaallista valmiuttaan, ja Nato on vahvistamassa läsnäoloaan Baltian maissa.
Puolustusvoimat seuraa tilannetta tehostetusti ja valmiutta säädellään tarpeen mukaan. Joukko-osastoissa turvallisuustasoa on nostettu neliportaisen asteikon alimmalta tasolta pykälän verran ylöspäin helmikuussa.
Varusmiesten ja reserviläisten koulutusta sekä harjoitustoimintaa jatketaan vuosisuunnitelmien mukaisesti.
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen korosti vastikään maanpuolustuskurssin avajaisissa pitämässään puheessa kolmea kokonaisuutta:
Ensinnäkin kansallisen puolustuskyvyn vahvistaminen. Puolustusvoimat ryhtyi jo ennen sotatoimien alkamista arvioimaan muuttuvan asetelman vaikutuksia Suomen sotilaalliseen maanpuolustukseen. Suomen puolustuksen kannalta turvallisuusnäkymässä korostuvat kyky ennaltaehkäistä ja torjua sotilaallista painostusta ja voimankäyttöä. Puolustusvoimat on laatinut perustoiminta-ajatuksen Suomen puolustuskyvyn parantamiseksi niin lyhyelle kuin keskipitkälle aikavälille. Siihen kuuluu jo käytössä olevan materiaalin käyttövarmuuden parantaminen, materiaalin uushankinnat, mukaanlukien ampumatarvikkeet, kertausharjoitusten lisääminen ja puolustusselonteossa tunnistettu lisähenkilöstön tarve. Teemme näistä lähtökohdista tälle vuodelle lisätalousarvioesityksen ja esityksen jatkovuosien määrärahakehysten nostamisesta.
Toiseksi meidän on edelleen vahvistettava hallinnonalojen yhteistyötä. Hallinnonalojen yhteistyö on turvallisuusajattelumme perusta. Puolustusvoimien vuosittaiset paikallispuolustusharjoitukset ovat erinomainen alusta harjoitella eri viranomaisten välistä yhteistoimintaa alueellisella tasolla. Mutta myös eri hallinnonalojen sekä yksityisen sektorin omilla valmiudellisilla harjoituksilla on suuri merkitys turvallisuusriskien hallinnassa ja torjunnassa.
Suomen Sotilas toteaa tähän, että kokonaisvaltainen, koko yhteiskunnan kattava maanpuolustus on Suomen vahvuus ja harvinainen, positiivinen poikkeus verrokkimaita tarkasteltaessa.
Kolmanneksi muuttuneessa tilanteessa on järkevää tiivistää entisestään puolustusyhteistyötä. Tiedonvaihtoa on jo tiivistetty. On hyvä palauttaa mieleen, että viime vuosina laaditut kahden ja monenvälisten yhteistyöasiakirjojen myötä on jo paljon tehty. Tältä pohjalta on myös perusteet tunnistaa sellaisia lisätoimenpiteitä eri kumppanien, kuten Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Norjan kanssa – bilateraalisesti ja monenkeskeisesti, joilla lisätään niin Suomen kuin Pohjalan turvallisuutta.
Ja lopuksi kansalaistemme ja reserviläisten sekä palveluksessa olevan varusmiesikäluokan suhtautuminen tilanteeseen. Maailman menoon suhtaudutaan vakavasti ja harkitsevasti. Tämä näkyy reserviläisten ja varusmiesten keskittymisenä tehtäviinsä sekä esimerkiksi reserviläisten lukuisina yhteydenottoina: ”Mitä minä voisin maan hyväksi tehdä?” Tästä maanpuolustustahdossa on kysymys.
Vahva kansallinen puolustuskyky on muuttuvassa asetelmassa siis entistäkin tärkeämpää. Ennaltaehkäisykyky muodostetaan riittävällä sotilaallisella suorituskyvyllä, maanpuolustustahdolla ja yhteiskunnan kyvyllä tukea kaikin voimavaroin puolustuksen toteutusta. Myös yhteiskunnan kriisinsietokyky on osa ennaltaehkäisykykyä.
Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa juuri nyt. Puolustusvoimissa jatketaan suunnitelmallista reserviläisten ja varusmiesten koulutusta suorituskyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi nykyisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin. On myös hyvä huomata, että Suomessa on vuosien ajan painotettu henkilökohtaisen varautumisen merkitystä kaikissa turvallisuustilanteissa.
Puolustusvoimilla on reservissä noin 900 000 koulutettua sotilasta. Reserviläiset muodostavat Suomen puolustuskyvyn perustan, sillä 97 prosenttia sodan ajan vahvuudestamme on reserviläisiä.
Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) koulutustarjonta tai osallistuminen maanpuolustusjärjestöjen toimintaan on jokaiselle reserviläiselle ja kansalaiselle hyvä kanava nostaa omaa ja yhteiskunnan valmiutta.
Otsikkokuva: Puolustusvoimat
