Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Pekka Toveri tarkastelee tässä kirjoituksessa Ukrainan sodan nykytilannetta. Tässä erityisesti Venäjän kauaskantoisten asejärjestelmien iskuja sodan alussa, tilanne 25.2. illalla.
Venäjä käytti tarkennettujen tietojen mukaan ensimmäisen vuorokauden aikana noin 160 keski- ja pitkän kantaman tykistö- ja risteilyohjusta iskiessään Ukrainan ilmapuolustusta, johtamista ja varikkojärjestelmää vastaan. Venäläiset ovat ilmoittaneet 74 kohteen tuhoamisesta, mukaan lukien 11 lentokenttää, kolme komentokeskusta, sotasataman ja 18 ilmatorjuntatutkaa. Käytännössä 74 tuhottua kohdetta tarkoittaisi vain noin kaksi ohjusta per kohde, kun taas amerikkalaisten kokemusten mukaan lentotukikohdan lamauttamiseen tarvitaan tusinoittain ohjuksia. Tämä tarkoittanee, että suurempia kohteita on lähinnä kyetty vain vaurioittamaan ja rajoittamaan toimintaa joksikin aikaa.
Ukrainan ilmatorjunta perjantain aikana kyennyt jatkamaan taistelua ja tappioiden tuottamista ainakin Kiovan alueella ja ilmavoimat ovat kyenneet toteuttamaan taistelulentoja. Ukraina pystyi myös vastaamaan iskuihin ampumalla Tochka-U tykistöohjuksella Venäjän puolella Millerovossa olevaa sotilaslentokenttää.
Taistelujen kiihtyessä iskut siviiliasutusta ja -kohteita vastaan ovat odotetusti lisääntyneet. Venäjä käyttää myös siroteaseita siviiliasutuksen lähellä, jolloin iskun jälkeen maastoon jäävät räjähtämättömät sirotteet aiheuttavat pitkäaikaista vaaraa väestölle.
Taistelu pääsuunnissa
Kiovan luoteispuolella taistellut Ukrainan kansalliskaartin 4.Prikaati kykeni ilmeisesti rajoittamaan Hostomel/Antonovin lentokentälle tehdyn maahanlaskun niin, että vaikka Venäjän maahanlaskupataljoonaa ei kyetty lyömään, ei paikalle voitu tuoda ilmoitse vahvennuksia. Valko-Venäjältä maitse hyökänneet maahanlaskujoukkojen osat saivat kuitenkin yhteyden maahan laskettuun joukkoon iltapäivän aikana ja joukot ovat edenneet Kiovan esikaupunkialueille saakka, joissa käydään jo taisteluita. Venäjän erikoisjoukot ovat ainakin osillaan kyenneet soluttautumaan kaupunkiin, kärsien siellä tosin myös tappioita. Kaupunkiin on myös tehty uusia ohjusiskuja, vaikka Venäjä kiistää niitä tekevänsä.
Kiovan koillispuolella ukrainalaiset ovat ilmeisesti onnistuneet pitämään Chernihivin kaupungin, jonka lähistöllä käydään kiivaita taisteluita. Venäläiset ovat kärsineet ilmeisesti kohtuullisen suuria tappioita ja piirittävät kaupunkia. Samaan tapaan idempänä ukrainalaiset ovat pitäneet Konovin kaupungin, jonka venäläiset ovat piirittäneet ja jatkavat hyökkäystä Nizhya kohti ja edelleen kohti Kiovaa.
Harkovan suunnassa taisteluita käydään ilmeisesti kaupungin lähistöllä, mutta venäläiset eivät ole vielä kyenneet murtamaan puolustusta ja saartamaan kaupunkia.
Donbassissa ukrainalaiset väittävät lyöneensä venäläiset vastahyökkäyksellä Bilovodskissa takaisin rajan ylitse. Tulitaukolinjalla pääosin kapinallisista koostuvat joukot eivät ole kyenneet murtamaan ukrainalaisten puolustusta, vaikka väittävät saaneensa paikallista menestystä joillain alueilla.
Krimiltä hyökänneet joukot, jotka ottivat haltuun Nova Kakhovkan ja Kherson kaupungit, valtasivat päivän aikana sillanpääasemat Dnieprin pohjoispuolelta ja jatkoivat osillaan etenemistä kohti pohjoista Mykolaivin kaupungin suuntaan. Krimiltä itään suuntautuneet joukot saavuttivat Melitopolin kaupungin, josta on enää noin 150 kilometriä Mariupolin puolustajien selustaan. Kaupungissa käydään kiivaita katutaisteluita.
Ukrainalaiset väittävät aiheuttaneensa venäläisille jopa yli 2800 kaatuneen ja haavoittuneen tappiot ja tuhonneensa 80 panssarivaunua, yli 500 panssariajoneuvoa sekä pudottaneensa 10 lentokonetta ja 7 helikopteria. Tappiolukuihin pitää suhtautua hieman skeptisesti, mutta ilmeisesti venäläiset ovat kärsineet kohtuullisen suuria tappioita, ja hyökkäys on joissain paikoissa pysähtynyt tai jopa lyöty takaisin.
Venäjän operaation jatko
Venäjän hyökkäys etenee ilmeisesti pääpiirtein vielä suunnitelman mukaan muun muassa Krimin ja Niznyn suunnissa, mutta useissa paikoissa on tullut takaiskuja. Pahimmat takaiskut lienevät Kiovan suunnassa, missä maahanlaskun onnistunut rajoittaminen Kiovan luoteispuolella ja sitkeä puolustus Chernihivissä on hidastanut kaupungin saartoa. Toinen paha takaisku on tullut Harkovan suunnassa, missä ei myöskään ole kyetty vielä saartamaan ja ohittamaan kaupunkia. Donbassin suunnassa ei myöskään ole päästy murtoihin, mutta siellä lieneekin tarkoituksena vain sitoa puolustajan joukkoja, jotka saarrettaisiin myöhemmin pohjoisesta ja lännestä tulevilla hyökkäyksillä. Harkovan tiukka puolustus ja ukrainalaisten vastahyökkäys Bilovodskissa ovat kuitenkin hidastaneet saarrostusta pohjoisesta.
Venäjän ohjusiskuilla ei myöskään ole päästy haluttuun lamauttavaan vaikutukseen. Ukrainan ilmapuolustus pystyy alueellisesti kiistämään Venäjän ilmanherruuden ja Ukrainan asevoimat pystynevät vielä johtamaan joukkojaan.
Ukrainan joukot ovat osoittaneet edelleen taistelukykyä ja ne taistelevat sitkeästi. Kriittisin tuntuu tilanne olevan Kiovassa, jossa aseistetaan jo siviilejä ja opetetaan heille polttopullojen käyttöä. Ukrainalaiset näyttävät valmistautuvat taistelemaan loppuun asti, mutta kaupunkitaistelu mihin osallistuu myös aseistettuja siviilejä voi kääntyä nopeasti hyvin julmaksi.
Venäläisille olisi tärkeää kyetä pitää hyökkäyksen tempo yllä, saartaa nopeasti Kiova ja Harkova ja suunnata hyökkäykset Donbassissa taistelevien ukrainalaisten selustaan sekä Odessan suuntaan. Jos tähän ei pystytä, on vaarana, että taistelut venyvät ja haluttua nopeaa ratkaisua ei saada samalla kun tappioita kertyy koko ajan enemmän. Jos venäläiset pystyvät läpimurtoon Harkovan suunnassa, ukrainalaisille olisi elintärkeää saada vedettyä Donbassissa olevat joukot taistelukuntoisina viivytystaistelua käyden Dnieprin länsipuolelle.
Venäläisillä on vielä voimia irti, muun muassa merijalkaväki Mustalla merellä ja maahanlaskujoukkoja, joilla voidaan avata uusia hyökkäyssuuntia tai vahventaa painopistesuuntaa. Toisaalta hyökkäyksen edetessä joukkoja sitoutuu saarrettujen kaupunkien valvomiseen ja huoltoreittien suojaamiseen. Jos ukrainalaiset jatkavat aktiivista toimintaa saarrettuinakin ja sivustoilla, on niillä vaikutusta venäläisten etenemiseen. Lähipäivinä nähdään kumman eduksi tilanne alkaa kehittyä.
Ukrainan virheet
Vaikka ukrainalaiset joukot ovat osoittaneet selvästi taistelutahtoa ja kyenneet monissa paikoin pysäyttämään venäläisten hyökkäykset ja aiheuttamaan tappioita, on puolustuksessa tehty myös virheitä. Suurin virhe oli viivyttää yleisen liikekannallepanon toteutusta. Presidentti julisti liikekannallepanon perjantaina, kun hyökkääjä oli jo ylittänyt rajan monissa kohtaa. Reservit olisi pitänyt kutsua palvelukseen vähintään jo kuukausi sitten, jolloin joukot olisi ehditty perustaa, kouluttaa ja ryhmittää sekä toteuttaa tarvittavat puolustusvalmistelut, samaan tapaan kuin Suomi teki ennen Talvisodan alkua. Samaan tapaan olisi varikoissa ollut sotamateriaali pitänyt hajauttaa hyvissä ajoin, niin että sitä ei voida tuhota ensi-iskussa.
Nyt liikekannallepanoa tehdään tulen alla selvästi kiireellä ja improvisoiden, samalla kun materiaalia on menetetty varikkoihin kohdistuneissa iskuissa. Useissa videoissa näkyy kuinka varastohalliin osunut ohjus aiheuttaa massiivisia räjähdyksiä mikä osoittaa, että materiaalia ei ole hajautettu.
Puolustusvalmistelujen puutteellisuus näkyy etenkin etelässä, Krimin suunnalla. Minkäänlaista suluttamista ei ole tehty, jolloin Venäjän panssarijoukot ovat voineet edetä kaikessa rauhassa pääteitä pitkin. Panssarintorjunta-aseilla ja epäsuoralla tulella valvotut sulutteet olisivat aiheuttaneet hyökkääjille tappioita ja hidastaneet etenemistä huomattavasti. Samaan tapaan etenemisreiteillä olevat sillat olisi pitänyt tuhota ja uhanalaisimmat lentokentät sulkea.
Eräiden arvioiden mukaan presidentti Zelesnyi halusi välttää väestön paniikkia ja olla provosoimatta Venäjää puolustustoimilla. Väestö olisi tuskin panikoinut määrätietoisesta varautumisesta puolustukseen. Lisäksi monet toimenpiteet, kuten suluttamisvalmistelut ja siltojen räjäytysvalmistelut olisi voitu tehdä suhteellisen huomaamatta siten, että käskystä muutamassa tunnissa ne olisi voitu laittaa toimeen. Ja puolustusvalmisteluista pidättäytyminen sen pelossa, että provosoidaan Venäjää ei ole järkevää, koska Venäjä keksii aina tekosyyn provosoitua aloittaakseen sodan. Toimimattomuus vain helpottaa hyökkääjää ja laskee hyökkäyskynnystä.
Otsikkokuvassa Iskander-ohjuksen laukaisu.
