Suomen Sotilaan avustajan, Venäjän huippuasiantuntijan, everstiluutnantti evp Vladimir Panschinin uusin raportti tilanteesta rajan takana nyt vain Suomen Sotilaan lukijoille.
Venäjä ilmoitti eilen tiistaina 15.2.2022 alkavansa siirtämään osaa viime syksynä Ukrainan rajan tuntumaan keskittämistään joukoista kotivaruskuntiinsa.
Osa ilmoitusta kommentoineista asiantuntijoista suhtautuu täysin oikeutetusti ja perustellusti epäillen Venäjän ilmoitukseen. Arvioni mukaan on mahdollista, että osa joukoista palaa vanhoihin kotivaruskuntiinsa, mutta paluuta täysin entiseen, siis aikaan ennen syksyllä 2021 alkaneita joukkokeskityksiä, ei ole nähtävissä.
Viime syksystä lähtien Venäjä keskitti Ukrainan koillis-, länsi-, kaakkois- ja eteläpuolelle useita kymmeniä pataljoonan taisteluosastoja maahanlaskujoukoista, Pohjoisen laivaston armeijakunnasta, Läntisestä, Keskisestä ja Eteläisestä sotilaspiiristä sekä Mustanmeren laivaston armeijakunnasta. Tällä sotavoiman keskityksellä luotiin pelote, jolla Moskova sai koko maailman huomion puoleensa.
Arvio
Ukrainan ympärille keskitettyjen joukkojen toiminnasta ei ole tiedotettu. Arvioni mukaan joukkojen saavuttua keskitysalueilleen niiden taisteluosastokokoonpanot purettiin ja joukoista muodostettiin Venäjän maavoimien yhtymiä (prikaateja ja divisioonia). Näissä uusissa kokoonpanoissa joukot ovat harjoitelleet noin viimeiset puoli vuotta.
Tässä yhteydessä on syytä palauttaa mieliin Venäjän puolustusministerin Sergei Šoigun sanat viime touko-kesäkuun vaihteesta, jolloin hän ilmoitti, että vuoden 2021 loppuun mennessä.
Läntiseen sotilaspiiriin perustetaan 20 joukko-osastoa ja yhtymää. Arvioni mukaan tuon ilmoituksen toimeenpano ja toteutus on selostettu edellisessä kappaleessa.
Jos ja kun joukot palaavat kevään 2022 aikana kotivaruskuntiinsa saatamme nähdä, että Pietarin ympärille ryhmittyneen 6. Armeijan kokoonpano on mahdollisesti kasvanut, mutta vielä todennäköisempää on se, että Läntiseen sotilaspiiriin on perustettu ainakin yksi uusi yleisjoukkojen (maavoimien) armeija. Se sijoitettaneen operatiivisstrategisesti sopivaan paikkaan 6. Armeijan sekä Voronežin ja Belgorodin alueilla sijaitsevan 20. Armeijan väliin.
Kaksi kärpästä
Venäjä otti siis kaksi kärpästä yhdellä iskulla: Loi Ukrainaan ja länsimaihin nähden sotilaspolitiikkaansa tukevan sotilaallisen pelotteen sekä uudelleen organisoi Läntisen sotilaspiirin joukkorakenteen vastaamaan siihen vaaraan, mikä Venäjän näkökulmasta sitä uhkaa ”läntisestä strategisesta suunnasta”. Uhkaako kukaan Venäjää todellisuudessa jää sitten lukijan arvioitavaksi.
Sitten eilisen raportin (15.2.) on tapahtunut asioita niin kabineteissa kuin harjoituskentillä. Venäläisten uutistoimistojen välittämänä julkisuuteen on kerrottu, että Ukrainan aloitteesta sen ja Valko-Venäjän puolustusministerit ovat keskustelleet ”maiden välisen keskusteluilmapiirin palauttamiseksi ja alueella vallitsevan kiristyneen ilmapiirin lieventämiseksi”. Tässä tarkoituksessa Ukraina ja Valko-Venäjä sopivat vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti, että Valko-Venäjälle akkreditoitu Ukrainan puolustusasiamies tutustuu paikan päällä Liittolaisten päättäväisyys -2022-harjoitukseen ja Ukrainaan akkreditoitu Valko-Venäjän puolustusasiamies tutustuu Ukrainassa käynnissä olevaan Metel-2022 -esikunta- ja johtamisharjoitukseen. Edelleen kiristyneen ilmapiirin lieventämistarkoituksessa Ukrainan puolustusministerin kerrotaan selostaneen kaikista Ukrainassa käynnissä olevista sotaharjoituksista maahan akkreditoidulle Valko-Venäjän suurlähettiläälle.
13.-15.2. aikana Liittolaisten päättäväisyys -2022-harjoituksessa on pidetty monia aselajikohtaisia sekä eri aselajien ja puolustushaarojen välisiä harjoituksia. Gožskin harjoituskentällä on jatkunut edellisessä katsauksessa kerrottu valkovenäläisen mekanisoidun pataljoonan taisteluosaston liikkuva puolustusharjoitus, jota tuettiin rynnäkkökoneiden ja taisteluhelikoptereiden tulella. Osa ilmatuesta on toteutettu todennäköisesti toisella harjoitusalueella kovapanosammunnoin.
…yhdellä iskulla
Edellä kerrottuun harjoitukseen kytkeytyi Baranovitšin alueella pidetty taisteluharjoitus, jossa ilmavoimien tukemana mekanisoidut ja merijalkaväkijoukot harjoittelivat liikkuvan puolustuksen ensimmäisen portaan irrottamista taistelusta.
Osipovitškin harjoituskentällä Itäisen sotilaspiirin tykistöjoukot ampuivat hyökkäävää vihollista sulkutulella. Se hajotti vihollisen hyökkäysryhmityksen sekä esti vihollisen varaamia reservejä osallistumasta taisteluun. Maalitiedustelussa ja tulen tehon arvioinnissa käytettiin lennokkeja, mitkä välittivät maalikoordinaatit ja kuvat maalialueelta patteriston komentopaikalle. 465. Ohjusprikaatin joukot ampuivat puolestaan Gomelin alueella ohjusiskun taktisilla Totška-ohjuksilla maaleihin noin 60 kilometrin päässä. Todennäköisesti sekä tykistö- että ohjusammunnat oli synkronoitu liikkuvan puolustusharjoituksen eri vaiheiden kanssa.
Obus-Lesnovskin harjoituskentällä Itäisen sotilaspiirin merijalkaväkijoukot harjoittelivat rakennetulla alueella olevan vihollisen paikantamista, saartamista ja tuhoamista. Harjoitus päättyi taisteluammuntaan.
Tulivoiman käyttöä ja näyttöä
Osa maahanlasku- ja moottorijalkaväkijoukoista harjoitteli käskettyjen kohteiden hallussapitoa estääkseen vihollista pääsemästä ulos saarrostuksesta. Lisäksi osa maahanlaskujoukoista harjoitteli taktista maahanlaskua vihollisen tiedustelutuhotyöryhmien saartamiseksi ja tuhoamiseksi. Ilmatorjuntaohjusjoukot ovat puolestaan osallistuneet ilmatilan taistelupäivystykseen suojaamalla maavoimien taistelevia osia.
Kaikki edellä kerrottu sopii täysin siihen kuvaan, mitä tämän tyyppisestä harjoituksesta oli etukäteen odotettavissa. Ennakkokuva ei ole kuitenkaan vielä täydellinen. Siitä puuttuu nimittäin muun muassa kaksi viholliseen oleellisesti vaikuttamaan pystyvää suorituskykyä nimittäin suojelujoukkojen TOS-raketinheittimet ja elektronisen sodankäynnin joukkojen suorituskyvyt.
TOS-raketinheitinten vaikutus perustuu voimakkaaseen poltto- ja painevaikutukseen ja Venäjän asevoimissa niiden käyttöä harjoitellaan niin puolustus- kuin hyökkäysharjoituksissa (ks. Jarmo Sinkkosen artikkeli TOS-järjestelmästä Suomen Sotilas 3/2021 s. 40-47, luettavissa nyt myös Suomen Sotilaan verkkosivuilta). Elektronisen sodankäynnin joukkojen käyttö tämän tason harjoituksissa kuuluu puolestaan luokkaan ”perustaistelumenetelmä”. Näiden joukkojen suorituskyvyillä hankitaan tietoja vihollisesta, vaikeutetaan sen harjoittamaa tiedustelua ja johtamistoimintaa sekä heikennetään vihollisen täsmäaseiden osumatarkkuutta. Lisäksi elektronisen sodankäynnin joukoilla suojataan ja salataan omaa toimintaa. Viikon edetessä todennäköisesti nämä molemmat vielä julkisuudelta poissa pysyneet suorituskyvyt saavat tulikasteensa nyt käynnissä olevassa harjoituksessa.
Kuva: Totška-ohjuksia Jekaterinburgissa. (By Владислав Фальшивомонетчик – Own work, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=6827361)
