Sotia ei voiteta ihmeaseilla eikä helpolla. Ne voitetaan pitkällä, määrätietoisella työllä ja oikeilla valinnoilla. Ja sitten tarvitaan vielä hieman hyvää onnea. Azerbaidžanin viimevuotisen sodan tarkastelu antaa hyvän kuvan voittoon tarvittavasta kokonaisuudesta, vaadittavan paremmuuden kaikenkattavuudesta.
Armenian ja Azerbaidžanin heti Neuvostoliiton hajottua vuosina 1991–1994 käymä sota päättyi Armenian selvään voittoon. Armenia sai haltuunsa kiistellyn Vuoristo-Karabahin alueen lisäksi laajoja alueita Azerbaidžanin länsiosista.
Syksyllä 2020 käydyssä 44 päivän sodassa Azerbaidžan olikin monille yllätyksenä selvästi niskan päällä, ja sota päättyi Armenian täydelliseen nöyryytykseen.
Suurimman huomion sodassa saivat Azerbaidžanin käyttämät erilaiset miehittämättömät ilma-alukset – lennokit, jotka näyttivät hallitsevan taistelukenttää. Monissa pika-analyyseissä tätä kuvattiin sodankäynnin vallankumoukseksi, joka teki muun muassa panssariaseen jälleen kerran vanhanaikaiseksi. Pika-analyysit yleensä kuitenkin raapaisivat vain pintaa.
Voiton takana oli kuitenkin paljon muutakin kuin vain uuden sotateknologian käyttöön ottaminen.
Vuonna 1994 päättynyt sota oli Azerbaidžanille niin suuri nöyryytys, että sitä ei voinut jättää kostamatta.Presidentti Ilham Alijevin johdolla aloitettiin valmistelut menetettyjen alueiden takaisin valtaamiseksi ja hän käynnisti asevoimien pitkän tähtäimen kehittämisen.
Asevoimien kehittämisen perustaksi luotiin uutta lainsäädäntöä, kansallinen turvallisuuden doktriini, sotilasdoktriini ja muiden strategisten dokumenttien laatiminen ohjaamaan asevoimien kehittämistä.
Kansainvälisessä politiikassa pidettiin Vuoristo-Karabahin konflikti ja Azerbaidžanin alueiden miehitys esillä.
Puolustukseen käytettävät varat kasvoivat tasaisesti. ja vuosina 2018–2019 valtion budjetista puolustukseen meni jo 10–11 % ja bruttokansantuotteesta lähes 4 %! Juuri sodan alla noin kahden miljardin euron puolustusbudjetti oli jotakuinkin 4 kertaa suurempi kuin Armenian budjetti.
Varoja käytettiin panssarikaluston, tykistön ja raketinheittimistön, panssarintorjuntaohjusten, helikopterien ja ilmatorjuntajärjestelmien hankintaan etenkin vuosina 2004–2019.
Puolustusministeri Zakir Hasanovin johdolla nostettiin asevoimien sotavalmiutta. Tämä toteutettiin joukkojen ja johtoportaiden kouluttamisella sekä korkean teknologian asejärjestelmien hankinnalla. Asevoimien henkilöstön laatua ja rekrytointia kehitettiin.. Samalla asevoimien henkilöstörakennetta muutettiin siirtämällä tukitehtäviä siviilihenkilöstölle ja siviiliyhtiöille, mikä vapautti 20 000 tehtävää sotilastehtäviksi. Myös erikoisjoukkoihin panostettiin.
Lennokkijärjestelmien hankinta alkoi jo vuonna 2007. Miehittämättömät lentolaitejärjestelmät varustettiin monipuolisiksi ja lukumäärät olivat varsin mittavia.
Azerbaidžan loi asevoimille myös avaruuskyvyn. Maalla on kansallinen avaruusohjelma, ja sillä on ainakin kaksi viestintäsatelliittia ja yksi kuvaussatelliitti kiertoradalla.
Asevoimien tehokkuuden parantamiseksi joukkojen ja johtajien koulutukseen panostettiin merkittävästi myös ulkomailla. Osallistuttiin kansainvälisiin harjoituksiin ja kriisinhallintaoperaatioihin. Erityisesti erikoisjoukot harjoittelivat paljon ulkomaisten erikoisjoukkojen kanssa.
Turkin asevoimien opastuksella asevoimille luotiin nousujohtoinen koulutusohjelma. Sotavalmistelujen edetessä Turkin rooli kasvoi nin sotamateriaalin toimittajana kuin merkitävänä neuvonantaja-apuna.
Konfliktin ajoitus oli tarkkaan harkittu. Azerbaidžan aloitti operaatio Rautanyrkin aamulla 27.9.2020 mittavilla tuli-iskuilla, joilla aiheutettiin merkittävät tappiot Armenialaisille. Jatkossa kulutettiin hankitun ilmanherruuden turvin puolustajien joukkoja sekä estettiin vastustajan huolto ja täydennykset.
Sotatoimien jatkuessa Azerit valtasivat 8.11. keskeisen Şuşan kaupungin, jonka valtaus uhkasi johtaa koko Vuoristo-Karabahin armeijan jäämiseen mottiin. Tämä romahdutti Armenian poliittisen johdon taistelutahdon. Armenia suostui tulitaukoon samana päivänä.
Lue Suomen Sotilaan nyt myynnissä olevasta numerosta 6/2021 laaja, yksityiskohtainen ja analyyttinen raportti tämän sodan kulusta ja erityisesti sen opetuksista. Kirjoitus on kovimman luokan analyysiä. Kirjoittajana nyt jo reserviin siirtynyt Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Pekka Toveri.
