Tekninen kehitys on tuonut viime vuosikymmenen aikana merkittävän suorituskykylisän droonien muodossa kaikille viranomaisille Puolustusvoimista aina Poliisin, Rajavartiolaitoksen ja pelastustoimen kautta aina Tullin rikoksentorjuntaan. Mikä parasta, uusi resurssi on tehokas ja halpa. Yksittäiset lennokit tuovat huomattavan avun moninaisten tehtävien suorittamiseen ja edullinen hinta mahdollistaa erittäin laajan käytön. Kyseessä on ”Force Multiplier”, suorituskyvyn moninkertaistaja.
Nykyisin eri viranomaiset lentävät jo useilla sadoilla pienoiskoptereilla mitä moninaisimpia tehtäviä ympäri Suomea. Tutun kameravarustuksen lisäksi hyötykuormamahdollisuudet ovat todella suuret. Kaikissa viranomaisissa heräsi kiinnostus nelikoptereiden käyttöön heti, kun tekniikka mahdollisti välineiden luotettavan käytön. Nykyisin työtä tehdään hyvässä yhteistyössä.
Suomen sotilasta kiinnostaa erityisesti puolustusvoimien minikopteritoiminta. Puolustusvoimissa nähdään tällä alueella valtava suorituskyvyn kehittämispotentiaali.
”Olemme tehneet tutkimusta sekä seuranneet alan kehitystä aktiivisesti jo pidempään. Nyt tarkoituksena on ensiksi selvittää markkinoilta joukoillemme sopivia lennokkivaihtoehtoja ja jatkaa hankinnan valmistelua”, toteaa jalkaväen tarkastaja, eversti Rainer Peltoniemi Maavoimien esikunnasta.
Ensivaiheessa puolustusvoimat hankkii saatavilla olevaa lennokkiteknologiaa eri sensoreilla varustettuna valvonta- ja tiedustelukäyttöön. Tulevaisuuden kasvupotentiaali on kuitenkin huikea. Eikä puolustusvoimien näkymä rajoitu vain ”suolla seisovan” lennättäjän operoimaan minikopteriin. Puolustusvoimat on mukana tiiviisti myös kansainvälisessä kehitystyössä.
Myös poliisi on tullut vahvasti mukaan lentotoimintaan. Poliisille on tärkeää, että lennokkisuorituskyky saadaan nopeasti poliisipartion käyttöön, jolloin tämänkaltainen vaatimus ohjaa myös hankintoja.
Rajavartiolaitos käyttää miehittämättömiä ilma-aluksia osana operatiivista toimintaa sen kaikissa tehtävissä. Toiminta miehittämättömillä ilma-aluksilla aloitettiin kokeiluluontoisesti vuonna 2017. ”Saatujen kokemusten perusteella miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät on tarkoitus ottaa operatiiviseen käyttöön vuoden 2022 aikana”, toteaa majuri Timo Keinonen Rajavartiolaitoksen esikunnasta.
RVL:llä on käytössä matkalaukkuun mahtuvia roottorilennokkeja, mutta hankinnassa on myös suurempaa kalustoa. Myös automatisointi on kauko-käyttöä tutkitaan ja kokeillaan.
Pelastustoimessa miehittämättömien ilma-alusten käyttö on alkanut suunnitelmallisemmin vuoden 2010 jälkeen. Pelastustoimessa aktiivinen kehityskausi käynnistyi 2015, jolloin järjestelmiä otettiin laajemmin pelastuslaitoksissa käyttöön.
”Saavutettavaan hyötyyn ja toiminnan tuloksellisuuteen nähden lennokkisuorituskyky on erittäin halpa lisä pelastusalan kalustopalettiin” toteaa sisäministeriön erityisasiantuntija Teemu Veneskari, jolla on vahva pelastusalan kenttäkokemus.
Pelastustoimessa miehittämättömiä ilma-aluksia hyödynnetään kaikissa lakisääteisissä tehtävissä tarpeen mukaan. Pelastuslaitoksen dronet ovat olleet merkittävässä roolissa siinä, että ihmishenkiä on saatu pelastettua ja aineellisia vahinkoja saatu rajoitettua merkittävässä määrin.
Myös Tulli on tiiviisti mukana sisäministeriön PRT-yhteistyössä (PRT, poliisi-rajavartiolaitos-tulli) seuraten muiden toimijoiden kehitystä ja tuoden omaa osaamista ja kokemuksia yhteiseksi hyväksi. Tulli käyttää erityisesti lennokkikalustoaan rikoksentorjuntatoimiin.
Maanpuolustuksen kannalta on erinomaista, että kaikki viranomaiset täyttävät tehtäväänsä myös kriisiaikoina hyvässä yhteistyössä. Tällöin kaikki viranomaiskalusto on käytettävissä maanpuolustuksellisiin tarpeisiin. Tämä ei tarkoita kuitenkaan, että kalusto siirtyisi vain sotilaallisten tehtävien täyttämiseen.
Suomen sotilaan seuraavassa numerossa laaja artikkeli viranomaisten droonilentotoiminnasta ja kehitysnäkymistä. Ilmestyy lehtipisteisiin jo 17.12.!
