Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n suomalaisten ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, maanpuolustuksta ja turvallisuutta koskevia näkemyksiä kartoittava vuosiraportti julkaistiin tänään.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta eli MTS on pysyvä parlamentaarinen komitea, jonka tehtävänä on muun muassa selvittää kansalaisten mielipiteitä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kysymyksistä.
Maanpuolustustahto on laskenut
Tutkimuksen mukaan maanpuolustustahto on alimmillaan kolmeenkymmeneen vuoteen. Vain 66 prosenttia kyselyyn vastanneista katsoi, että Suomen on kaikissa tilanteissa puolustauduttava hyökkäystä vastaan aseellisesti. Viime vuonna vastaava luku oli 72 prosenttia.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan puheenjohtaja Sofia Vikmanin mukaan syyt tulokseen on perattava tarkoin. Hän epäilee, että nuorten vähentyneet siteet sodankäyneeseen sukupolveen voivat olla osasyynä asenteisiin ja huomauttaa, että vastaukset ovat kuitenkin pääasiassa muuttuneet epäröivämmiksi kaikissa tilanteissa puolustautumisen tärkeyttä kohtaan, eivät suoranaisesti ajatusta vastaan.
Eri puolueiden kannattajista kaikissa tilanteissa puolustautumista vastustavat selkeimmin vihreät (49%) ja vasemmistoliittolaiset (30%). Asuinpaikan, koulutuksen ja tulojen vaikutus ei ole läheskään yhtä suuri.
Taloustutkimuksen Tuomo Turja toppuutteli tiedotustilaisuudessa yleisöä tekemästä liian nopeita johtopäätöksiä ja piti tilastopoikkeamaa mahdollisena selityksenä poikkeuksellisen alhaiselle luvulle. Hänen mukaansa vielä ensi vuoden luvut olisi syytä katsoa rauhassa läpi.
Lisäksi kysyttiin henkilökohtaisesta maanpuolustustahdosta eli siitä, olisiko itse valmis hyökkäyksen sattuessa osallistumaan maanpuolustuksen tehtäviin omien kykyjen ja taitojen mukaan. Koko väestöstä 84 prosenttia olisi ja vain kymmenen prosenttia vastustaa ajatusta selvästi.
Alle 25-vuotiaistakin kolme neljästä osallistuisi maanpuolustukseen nurisematta. Puolueista eniten kieltäytyjiä löytyy perussuomalaisten (14%), sosialidemokraattien (13%) ja vasemmistoliiton (13%) riveistä. Alueelliset erot eivät ole suuria, mutta yli 35 000 euroa vuodessa tienaavien henkilökohtainen maanpuolustustahto on lähes kaksikymmentä prosenttiyksikköä alempia tuloluokkia korkeampi (92%).
Asevelvollisuutta kannatetaan, mutta kansalaispalveluskin kävisi
Yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä kannattaa kolme neljästä vastanneesta kannatuksen ollessa vähemmän koulutettujen ja vanhempien ikäluokkien keskuudessa keskimääräistä suurempaa. Tuloilla ja asuinpaikalla ei ole suurta merkitystä näkemykseen.
Yleistä kansalaispalvelusta, jonka voisi suorittaa sekä varusmies- että siviilipalveluna ja joka koskisi molempia sukupuolia kannattaa 55 prosenttia vastanneista. Kannatus on selkeästi suurempaa Etelä-Suomessa (63%) kuin muilla alueilla. Tässä kysymyksessä vihreiden ja perussuomalaisten kannattajat ovat löytäneet toisensa: kummatkin ovat kannatustilaston kärjessä 64 prosentillaan.
Yhteistyölle kyllä, liittoutumiselle ei
Valtaosa (58%) pitäisi Suomen sotilaallisesti liittoutumattomana. Viidennes vastanneista pyrkisi Naton jäseneksi 59 prosentin vastustaessa tätä. Merkittävimmät erot vastauksissa liittyvät lähinnä ikään (alle 25-vuotiaista jopa 31 prosenttia liittyisi Natoon) ja puoluekantaan.
Puolustuspolitiikan hoito kerää kiitosta. 75 prosenttia katsoo, että puolustuspolitiikkaa on hoidettu erittäin tai melko hyvin.
Sotilaallinen yhteistyö Ruotsin, Pohjoismaiden ja Euroopan unionin kanssa ei herätä käytännöllisesti katsoen ollenkaan vastustusta. Yhdysvaltojen ja Naton kanssa tehtävän yhteistyön suhteen ollaan kriittisempiä: vaikka enemmistö suhtautuu molempiin myönteisesti, myös vastustus on merkittävää. Noin 35 prosenttia suhtautuu melko tai erittäin kielteisesti kumpaankin.
Ilmasto ja kyberuhat huolestuttavat
Tutkimusten mukaan kansalaisia selkeästi aiempaa enemmän huolestuttavat ilmastonmuutos (paljon tai jonkin verran huolissaan 89%, v. 2017 luku oli75%) ja kyberuhat (79%, v. 2017 luku oli 63%). Myös huoli joukkotuhoaseiden leviämisestä on kasvanut merkittävästi (82%, vuonna 2017 luku oli 68%). Huoli Venäjän kehityksestä on puolestaan pysynut vuodesta 2014 saakka suunnilleen samoissa lukemissa.
Poikkeuksena sääntöön on vuoden 2017 tutkimus, jota tehdessä huoli oli kymmenisen prosenttiyksikköä aiempaa ja tämänhetkistä pienempi. Nyt Venäjästä on huolissaan paljon tai jonkin verran 71 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Taloustutkimuksen toteuttamassa mielipidetutkimuksessa oli kaikkiaan mukana 18 kysymystä, joista uusia yksi. Tutkimukseen osallistui 1034 henkilöä, joiden haastattelut tehtiin 21.9.-7.10.2018 välisenä aikana. Virhemarginaali on 3,2 prosenttiayksikköä kumpaankin suuntaan.
