Putin tasoitti Kalevi Sorsan presidenttitietä

Kolumnit
Pekka Virkki

Pitkän linjan diplomaatti, historioitsija sekä presidentti Martti Ahtisaaren entinen kabinettipäällikkö Alpo Rusi kertoo tänään julkaistussa kirjassaan Kremlin kortti – KGB:n poliittinen sota Suomessa 1982-1991 (Docendo 2022), että tuolloin vielä Pietarin apulaiskaupunginjohtajana toiminut Vladimir Putin halusi erikseen järjestää tapaamisen “Suomen tulevaksi presidentiksi” nimeämänsä Kalevi Sorsan kanssa joulukuun alussa 1991.


(Lue kyseistä Pietarin kaupunginjohtaja Anatoli Sobtshakin Suomen-vierailua sivuava artikkeli tämän linkin takaa)


Asia paljastuu ulkoministeriön virkamies Markus Lyran sähkeestä.


Täten voi pitää jotakuinkin näytettynä, että Neuvostoliiton hajotessa KGB-taustaisen vanhan kaartin – joka nousi kiistattomaan valtaan Boris Jeltsinin presidenttikauden jälkeen vuonna 2000 – suosikkihahmo Suomen poliittisessa eliitissä oli sosialidemokraattien pitkäaikainen puheenjohtaja, arkistojen perusteella erityisesti Sosialistisen Internationaalin aseistariisuntatoiminnassa Neuvostoliiton etuja ajanut Sorsa.


Vuoden 1994 vaaleihin tähdännyt Putinin suosikki hävisi kuitenkin puolueensa sisäisen esivaalin Martti Ahtisaarelle. Sorsan tukijat saivat kuitenkin revanssinsa kuusi vuotta myöhemmin, kun hänen entinen avustajansa Tarja Halonen valittiin tasavallan korkeimpaan virkaan.


Tässä vaiheessa sekä Sorsan että Mauno Koiviston avustajana toiminut Paavo Lipponen oli hoitanut pääministerin tehtävää jo vuosia ja Suojelupoliisin päällikkönäkin toimi Sorsan eduskuntasihteerinä vuonna 1977-1978 työskennellyt Seppo Nevala. Näin siitä huolimatta, että hänet oli laitoksen apulaispäälliköksi noustessaan arvioitu itsetunto-ongelmaiseksi, politisoituneeksi, alkoholinkäyttönsä suhteen riskialttiiksi sekä muodollisesti epäpäteväksi. Muistiossa kuitenkin annettiin valinnalle hyväksyntä, sillä Nevalan nimitys “korreloi riittävästi” toista samaan aikaan tehtyä nimitystä, Seppo Tiitistä.


Jos Sorsan entisiä avustajia verrataan kirjan liitteenä julkaistun Stasi-listaan nimiin, voidaan huomata peräti neljän henkilön – Rauno Viemerön, Kirsti Lintosen, Paavo Lipposen ja Tarja Halosen – kuuluvan molempiin ryhmiin.


Lisäksi Rusin teoksessa tuodaan ensimmäistä kertaa esiin Sorsan “poimintana” aikanaan diplomaattiuralle nostetun Ahtisaaren omat KGB-yhteydet. Ei ole mahdotonta, että niiden olemassaolo olisi vaikuttanut presidentin haluttomuuteen ryhtyä kattavaan lähihistorian läpikäymiseen etenkin kautensa loppuvaiheessa. Ahtisaaren “kotiryssä” Albert Akulovin suomalaiskontakteihin lukeutuivat myös mm. Lipponen, Helsingin Sanomien omistaja Aatos Erkko sekä keskustan Seppo Kääriäinen. Sinänsä ensiksi mainitun yhteys ei ole välttämättä ollut erityisen läheinen.


Voi myös olla, että ennen presidentinvaihdosta linnassa kiertäneet tiedusteluaineistot vähintään välillisesti edesauttoivat sittemmin Nobel-palkinnon vastaanottaneen huippurauhanvälittäjän työllistymistä. Esimerkiksi Kirsti Lintonen on toiminut Ahtisaaren rauhanvälitysjärjestö CMI:n hallitustehtävissä.


Kuva: Tarja Halonen ja Vladimir Putin. (Kremlin.ru)