Droonikoulutus alkaa varusmieslennättäjille

Artikkelit
Jarmo Sinkkonen

Maasotakoulussa aloitetaan tänä syksynä koulutuskokeilu, jossa varusmiesryhmälle koulutetaan Maavoimille testikäyttöön hankittujen FPV-lennokkien (First Person View) lennätystoimintaa. Lennättäjiksi valitaan Maasotakoulun saapumiserän 2/25 varusmiehistä ryhmä, jonka koulutus alkaa tulevalla koulutushaarajaksolla Haminassa.

Koulutus toteutetaan nousujohteisesti. Siihen sisältyy teoriaopetusta järjestelmästä ja turvallisesta lennättämisestä sekä lennätyskoulutusta, jossa edetään peruslennätyksestä aina vaativampaan toimintaan osana joukkoa ja sen taistelua. Kokeilulla haetaan kokemuksia ja tietoa kyseisen lennokkisuorituskyvyn ja varusmieskoulutuksen jatkokehittämiseen.

Vaatimuksia lennättäjälle

Lennokkien tai droonien, kuten monesti puhekielessä laitteita kutsutaan, lennättäminen on osa laajaa sotilasilmailun kokonaisuutta. Lennättäjältä vaaditaan kurinalaisuutta, hyvää oppimis- ja omaksumiskykyä sekä loogista päättelykykyä. Hyvästä motoriikasta on hyötyä, mutta sinnikkäällä harjoittelulla lähes kuka tahansa voi kehittyä turvalliseksi lennättäjäksi. Lennättäjänä toimiminen on aktiivista ryhmä- tai partiotyöskentelyä, ja lennättäjällä on oltava laaja tilanneymmärrys ja osaaminen kokonaisuudesta. Perusedellytyksenä on aktiivisuus ja jatkuva halu kehittyä. FPV-lennokkien lennättäjäkoulutusta on tarkoitus laajentaa saapumiserästä 1/26 alkaen myös muihin joukko-osastoihin.

Mikä kone?

Koulutuskalustona on mitä todennäköisimmin yhdysvaltalaisvalmisteinen Parrot ANAFI USA -mikrolennokki, jonka paino on noin 500 grammaa. Droonin käyttöönottoon riittää alle minuutin valmistelut, lennokin lentoaika on 32 minuuttia, lentonopeus 15 m/s ja suurin lennätysetäisyys noin viisi kilometriä. Toki lentoaikaan vaikuttaa akun keston kannalta se, onko kyse kesäkelit vai kylmä talviaika. Samoin maksimilennätysetäisyys supistuu, mikäli lennokin ohjauskomentoyhteyttä tai sen välittämää kuvayhteyttä häiritään elektronisen sodankäynnin keinoin. Näitä lennokkeja käytetään tiedusteluun, tulenkäyttöön ja tukitehtäviin.

Parrot ANAFI USA -mikrolennokki.

Lennokkien massamainen käyttö ja useiden erilaisten lennokkisuorituskykyjen monikerroksinen hyödyntäminen muodostavat keskeisen osan nykyaikaista taistelua, mukaan lukien suojautumisen näkökulmat. Osa tulenkäytöstä tehdään lennokeilla ja erilaiset lennokit täydentävät muiden suorituskykyjen kokonaisuutta.

Suorituskykyjen kehittäminen ja rakentaminen on pitkäjänteistä työtä, joka pitää sisällään niin teknologian ja järjestelmien kehityksen ja käytön seuraamisen, tutkimus- ja testaustoiminnan, hankinnat, käyttöönoton ja kouluttamisen. Kaikessa toiminnassa varmistetaan käytön ja käyttäjien turvallisuus.

Puolustusvoimat seuraa aktiivisesti teknologioiden ja sotilaallisen uhkan kehittymistä, joiden perusteella pyritään vastaamaan ajantasaisen suorituskyvyn kehittämiseen sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Puolustusvoimilla on ollut käytössään erilaisia miehittämättömiä ilma-aluksia koko 2000-luvun ajan, joilla parannetaan joukkojen reaaliaikaisen tilannekuvan muodostamista. Näiden lennokkien avulla täydennetään tiedustelun, valvonnan ja maalinpaikannuksen suorituskykyjä. Vaikka miehittämättömien järjestelmien kehitys on nopeaa, Puolustusvoimat kykenee ottamaan huomioon niiden vaikutukset omaa suorituskykyä kehitettäessä.

Tulevaisuudessa miehittämättömien järjestelmien merkitys Puolustusvoimille kasvaa entisestään. Tätä kehitystä tutkitaan Maasotakouluun kuuluvassa Maavoimien tutkimuskeskuksessa. Suomen Sotilas haastatteli Maavoimien tutkimuskeskuksen lennokkiasiantuntijaa Jonne-Matias Piiliä koskien lennokkiuhkaa ja lennokkien torjuntaa. Lue asiantuntevaa lennokkiasiaa Suomen Sotilaan elo-syyskuun vaihteessa ilmestyvästä numerosta.

 

Kuvat Puolustusvoimat