Ukrainan käyttöönsä saama aivan uusi FP-5 Flamingo -risteilyohjus on taistelukärkensä koon ja kantamansa puolesta niin poikkeuksellinen Ukrainan lennokki- ja ohjusarsenaalissa, että se on kiinnittänyt mediassa huomattavaa kiinnostusta. Ohjusta ympäröi salamyhkäisyys ja siitä tihkuu tietoa tipoittain. Aihe on erittäin kiinnostava, joten Suomen Sotilas täydentää aivan äskettäin ilmestynyttä artikkeliaan.
Lue artikkeli ”Ukrainan uusi ohjus”, ennen kuin siirryt tähän artikkeliin, mikäli aihe on sinulle ennestään tuntematon.
Alla esitettyihin arvoihin ja tietoihin on suhtauduttava tietyllä varovaisuudella, sillä nyt esiin tuleva tieto on varmistamatonta, mutta kuitenkin monin paikoin vaikuttaa luotettavalta tai on arvioitavissa oikeaksi saatavilla olevan kuvamateriaalin perusteella.
On epäilty, että räjähdeosa olisi noin tuhatkiloinen lentopommi, joka on asennettu ohjuksen taistelukärjeksi. Hyvää kierrätystä! Aluksi taistelukärjen painoksi ilmoitettiin 1000 kg, nyt joissain lähteissä on annettu tarkka pauna-arvo, joka vastaa 1150 kiloa.
Niukan saatavilla olevan kuvamateriaalin osalta voidaan vertailla taistelukärjen etuosaa ja pommin kärkiosaa. Kyseessä saattaa olla neuvostoliittolainen (ja missä lie muualla valmistettu) FAB-1000 -pommi, sen M62 tuotantosarjan yksinkertainen lentopommi, niin kutsuttu rautapommi. M62 sarjan pommeja on tuotettu neljässä eri koossa 1960-luvulta alkaen ja tuotanto tiettävästi jatkuu yhä. Pommin kärkiosaa ei kuitenkaan pidä verrata ohjuksen kärkeen, sillä pommi on ohjuksen sisällä ja ohjuksen kärkiosa on erillinen aerodynaaminen kärkikartio.
Kuriositeettina mainittakoon, että FAB-1000 pommi oli käytössä jo Toisessa maailmansodassa. Jatkosodan aikana vanhaa FAB-1000 pommia on käytetty ainakin Helsingin pommituksissa. Varmasti tiedetään FAB-1000 pommien osuneen helmikuun alussa 1944 Lönnrotinkadulle sekä Kuortaneenkadulle. M62-sarjan pommeissa on aerodynaamisempi muotoilu ja voimakkaampi räjähdysainelataus.
Ohjuksen suihkumoottori on sijoitettu ohjuksen takaosaan ohjusrungon yläpuolelle kuin aikoinaan saksalaisten V-1 -ohjuksessa. Ohjuksen koon ja massan vuoksi tarvittavaksi työntövoimaksi on arvioitu 20–23 kN, joka vastaa suihkumoottoria harjoituskoneessa. Kuvatarkastelujen perusteella ohjuksen moottori on todennäköisesti AI-25TL -suihkumoottori. Moottori on sama kuin tsekkiläisessä Aero L-39 harjoitussuihkukoneessa. Tarvittavan työntövoiman ja vähäisen kuvamateriaalin yksityiskohtien pohjalta arvioiden väite voi osua oikeaan.
Ohjuksen tarkkuudeksi on ilmoitettu CEP-arvona 14 metriä. CEP (circular error probable) on luku, jolla mitataan tässä tapauksessa ohjuksen osumistarkkuutta. CEP on sen ympyrän säde, jonka sisään puolet ohjuksista osuu. Todellista tarkkuustietoa ei ole saatavilla.
Ensitieto tämän hetken tuotantovolyymistä on yksi ohjus päivässä, mutta tavoitteena on päästä syksyn aikana seitsemän ohjuksen tuotantomäärään päivässä. Eräässä lähteessä mainittiin, että tämä tuotannon laajennus saavutettaisiin lokakuun aikana.
Kuvat Ukrainska Pravda ja Wikimedia Commons
