Islanti, Iso-Britannia, Norja, Ranska ja Tanska osallistuvat Naton eteentyönnettyjen maavoimajoukkojen (Forward Land Forces, FLF) kehittämiseen Suomessa. Puolustusministerit kertoivat asiasta Naton huippukokouksen puolustusministerien työillallisen yhteydessä.
Eteentyönnetyt maavoimajoukot ovat osa Naton yhteisen puolustuksen rauhan ajan tehtäviä. Normaalioloissa joukot harjoittelevat ja kouluttautuvat yhdessä kansallisten joukkojen kanssa. Maavoimajoukot kuuluvat Naton operatiiviseen suunnitteluun ja turvallisuustilanteen muuttuessa joukkoa voidaan kasvattaa aina prikaatin vahvuiseksi. Vahventamista tullaan harjoittelemaan säännöllisesti myös rauhan aikana.
Osallistujat päätetty
Suomen FLF-joukkojen osallistujamaat julkaistiin Haagin huippukokouksen yhteydessä. Silmiinpistävää on se, että yhdysvaltalaisjoukot eivät osallistu Suomen FLF-kokoonpanoon, vaikka sitä on tietenkin toivottu.
Osallistujamailla on vahva side pohjolaan. Samoin monilla niiden joukoilla on osaamista ja toimintakykyä Lapin olosuhteissa; erityisesti ruotsalaisilla ja norjalaisilla. Ranskakin Keski-Eurooppalaisena maana omaa joukoillaan kyvyn toimia kovissa olosuhteissa vuoristo-olosuhteisiin koulutetuilla joukoillaan. Ja ranskalaisethan nähtiin vastikään harjoittelemassa Rovajärvellä, kuten myös britit.
Ruotsi toimii Naton eteentyönnettyjen maavoimajoukkojen kehysvaltiona Suomessa. Kehysvaltiolla on tärkeä vastuu FLF-kokonaisuuden suunnittelussa ja rakentamisessa tiiviissä yhteistyössä isäntävaltion sekä osallistujavaltioiden ja Naton kanssa.
”Yhteistyö Ruotsin kanssa on sujunut erinomaisesti ja olemme iloisia, että valmistelu osallistuvien maiden osalta on edennyt suunnitellusti”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.
Ilmavoimaa tarvitaan tukena
Suomella, Ruotsilla ja Norjalla on yhteenlaskettuna huomattava ilmavoima. Tätä tarvitaankin taistelujen tukemiseen Lapissa, jossa tiestö on harvaa ja joukkoja alueen laajuuteen nähden kuitenkin kohtuullisen vähän. Tietenkin maiden ilmavoimilla on paljon tehtäviä niin Etelä-Suomessa kuin Itämeren alueella laajemminkin. Nähtäväksi jää, asettavatko FLF-maat lentokalustoaan Lappiin, ainakin britit ovat harjoitelleet Suomessa AH-64 Apache -taisteluhelikoptereilla.
EFP ja FLF
Suomen Sotilas toteaa, että konsepti on hieman erilainen kuin muun muassa Baltian maissa ja Puolassa olevat EFP-joukot (Enhanced Forward Presence). EFP-joukot ovat kokoonpanoltaan ja läsnäololtaan pysyvämpi monikansallinen joukko, jota sitäkin toki rotatoidaan.
FLF on rakenteellisesti joustavampi: se voi kasvaa turvallisuustilanteen mukaan aina prikaatin kokoiseksi (noin 3 000–5 000 sotilasta), ja siihen kuuluu sekä pysyvästi sijoitettuja esikunta- ja tukiosia että harjoitusperusteisesti maassa olevia taisteluosastoja. Ulkomaisten joukkojen vahvuus Suomessa siis vaihtelee.
EFP oli Naton alkuperäinen näkyvä pelotevoima idässä, kun taas FLF on sen laajennettu ja joustavampi seuraaja, joka mahdollistaa suuremmat ja nopeammin vahvistettavat monikansalliset joukot.
FLF-läsnäolo sijoittuu pääosin Rovaniemen ja Sodankylän alueille. Maavoimajoukot aloittavat toimintaansa Suomessa vuoden 2025 aikana.
Otsikkokuvassa karut ja vaativat Lapin olosuhteet. Kuva Puolustusvoimat.
