Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan puolustusministerit allekirjoittivat torstaina 5. kesäkuuta 2025 Naton monikansalliseen monikäyttölentokonelaivueeseen osallistumista koskevan aiesopimuksen (Letter of Intent on Participation in NATO’s Multi-Role Multinational Tanker Transport (MRTT) Fleet (MMF)) Naton puolustusministerikokouksen yhteydessä.
Aiesopimuksen tavoitteena on kehittää maiden yhteistyötä jo olemassa olevan Naton monikansallisen monikäyttölentokonelaivueen puitteissa muun muassa ilmatankkauskyvyn rakentamisen, strategisten ilmakuljetusten ja lääkinnällisen evakuointikyvyn osalta.
MRTT-laivasto on keskeinen osa Naton eurooppalaista ilmatankkauskapasiteettia ja mahdollistaa liittouman joustavammat ja omavaraisemmat ilmaoperaatiot. Se on esimerkki onnistuneesta monikansallisesta puolustusyhteistyöstä ja syventää Naton ja EU:n välistä kykykehitystä.
NATO Multi-Role Multinational Tanker Transport Fleet
Naton Multi-Role Multinational Tanker Transport (MRTT) Fleet on eurooppalaisten Naton jäsenmaiden yhteisesti omistama ja operoima ilmatankkaus- ja kuljetuslentokoneiden laivasto, joka tunnetaan myös nimellä Multinational MRTT Fleet (MMF). Sen tarkoituksena on siis vahvistaa jo mainittuja Euroopan ilmatankkaus-, strategisen kuljetuksen ja lääkintäevakuointikykyjä, vähentää riippuvuutta Yhdysvaltojen kalustosta sekä mahdollistaa kustannustehokas ja joustava suorituskykyjen jakaminen jäsenmaiden kesken.
MMF-yksikköä operoi Multinational Multirole Tanker Transport Unit (MMU), jonka henkilöstö koostuu osallistujamaiden sotilashenkilöistä.
Osallistujat
MRTT-laivastoon on osallistunut kuusi Euroopan Naton jäsenmaata: Johtovaltiona Alankomaat, Belgia, Norja, Tšekki, Luxemburg ja Saksa. Nyt mukaan tulevat siis Suomi, Ruotsi ja Tanska. Huomionarvoista on nimenomaan, että mukana on vain Eurooppalaisia maita, ei Yhdysvallat, eikä Kanada.
Lennetään Airbussilla
Kalustona on Airbus A330 Multi Role Tanker Transport (A330 MRTT) -koneet. Vuonna 2025 laivastossa on yhdeksän konetta, ja kymmenennen toimitus on suunniteltu vuoteen 2026 mennessä. Lisäksi on sovittu optio kahteen lisäkoneeseen. Koneet voidaan nopeasti varustaa eri tehtäviin tarpeen mukaan.
Koneet perustuvat siviili-Airbus A330-200 -malliin, joka on muokattu sotilaskäyttöön. Koneet voivat kuljettaa jopa 267 matkustajaa tai 45 tonnia rahtia, ja ne voidaan nopeasti muuntaa lääkintäevakuointiin (esim. 6 tehohoitoyksikköä ja 16 paareja).
Koneet ovat Naton omistuksessa ja niitä hallinnoi NATO Support and Procurement Agency (NSPA). Pääoperaatiotukikohta on Eindhovenin lentotukikohta Alankomaissa, ja etutukikohta sijaitsee Kölnissä, Saksassa.
Suomella näitä kuljetuskykyjä jo aiemmin
Unkarin Pápan tukikohdasta toimiva Strategic Airlift Capability (SAC) on eurooppalaisten Naton jäsenmaiden sekä Suomen ja Ruotsin yhteinen, itsenäinen strateginen ilmakuljetuskyky, joka perustuu kolmen C-17 Globemaster III -koneen laivastoon. Se mahdollistaa nopean ja laaja-alaisen joukkojen, kaluston ja humanitaarisen avun kuljetuksen maailmanlaajuisesti. Mukana on 12 maata, mukaanlukien Yhdysvallat.
Suomi liittyi SAC-hankkeeseen vuonna 2008 ja on siitä lähtien ollut aktiivinen jäsen. Suomi on käyttänyt suorituskykyä Suomelle allokoidun kapasiteetin puitteissa vuosittain 100 lentotuntia C-17-koneilla.
Suomi on hyödyntänyt lentotuntejaan muun muassa kriisinhallintaoperaatioiden (esim. Afganistanin ISAF, Libanonin UNIFIL) joukkojen rotaatio- ja huoltolentoihin, kansainvälisiin harjoituksiin, humanitaarisiin avustuslentoihin sekä kansallisiin logistiikkatarpeisiin.
Otsikkokuva Nato ja Ruotsin puolustusvoimat, C-17 Wikimedia Commons
