Operaatio Hämähäkinverkko, kansainvälisesti Operation Spider’s Web ja ukrainalaisittain Операція «Павутина», Operatsija “Pavutyna” oli taidonnäyte Ukrainalta.
Ukrainan Venäjällä sijaitsevia lentotukikohtia vastaan tekemä laajamittainen lennokki-isku kohdistui pääasiassa Venäjän strategisiin pommikoneisiin. Näitä koneita vastaan on kohdistettu joitain iskuja aiemminkin, sillä nämä pommikoneet ovat olleen avainasemassa risteilyohjusiskuissa Ukrainaa vastaan.
Samalla iskun onnistuminen avasi silmät myös lännessä ja aiheutti heti päänvaivaa ja harmaita hiuksia.
Raskaat tappiot
Ainakin neljää, todennäköisesti viittä lentotukikohtaa vastaan on raportoitu laukaistun 117 lennokkia. Tässä vaiheessa on epäselvää, kuinka monta konetta tuhoutui tai vaurioitui, mutta on tuskin epäilystäkään siitä, että Ukrainan operaatiolla on pitkäaikainen vaikutus Venäjän strategiseen iskukykyyn. Arviot tuhoutuneista tai vaurioituneista koneista ovat vaihdelleet 13:sta pariin kymmeneen. Tieto tarkentunee lähipäivinä. Maaleina on ollut ainakin Tu-95MS, Tu-22M3 ja Tu-160 -koneita sekä joidenkin tietojen mukaan A50, Venäjän ”AWACS-koneet”.
Venäjällä ei ole ollut enää juuri kykyä tuottaa tämän luokan pommikoneita, vaan vanhoja koneita on modernisoitu. Länsimaisen standardin mukaan noin kolmannes koneista on huollossa, mutta Venäjällä määrä saattaa olla jopa yli puolet koneista – siksi isku on ollut varsin fataali Venäjän ydinasetriadille, ei niinkään iskukykyyn Ukrainaa vastaan, tosin myös siihenkin.
Iskut kohdistuivat kohteisiin, joita Venäjä luultavasti piti sijainniltaan liian kaukana Ukrainasta ollakseen uhattuja. Toisaalta tukikohtien ilmapuolustus oli kaiketi varautunut klassisempaan uhkaan, jossa torjuttaisiin isoja lennokkeja, risteilyohjuksia ja perinteisiä lentohyökkäyksiä. Tukikohdat olivat heikosti suojattuja pieniä drooneja vastaan varsinkin, kun niitä käytettiin melko massamaisesti.
Länsi huolestui
Lännessä Ukrainan tekemä laaja drooni-isku viidelle Venäjän sotilaslentokentälle on herättänyt huomiota ja keskustelua lentotukikohtien haavoittuvuudesta. Keskustelua on käyty lentotukikohtien puolustuksen riittämättömyydestä ja modernin teknologisen sodankäynnin riskien kasvusta. Iskut on nähty varoituksena siitä, että perinteiset sotilaskohteet ovat yhä haavoittuvaisempia uusille uhkille.
Iskut kohdistuivat lentotukikohtiin, jotka sijaitsevat jopa monien tuhansien kilometrien päässä Ukrainasta – mukaan lukien Olenia (Olenogorsk) Murmanskissa, vain 150 kilometrin päässä Suomen rajalta.
Iskut ovat osoittaneet, että modernit sodankäynnin keinot, kuten droonit ja monipuolinen, tarkka tiedustelu, voivat tehdä jopa suurvaltojen strategiset kohteet haavoittuviksi, jos puolustusjärjestelmät eivät ole riittävän tehokkaita. Tämä on herättänyt huolta lännessä myös oman puolustuksen kehittämisen tarpeesta.
Haavoittuvuuteen havahtumisen kautta on myös pohdittu vastatoimenpiteitä. Keskusteluissa on ollut aktiivisista suojausmenetelmistä elektroninen häirintä sekä laser- ja mikroaaltoaseet. Passiivista menetelmistä taasen liikkumisrajoitukset ja liikenteen valvonta lentotukikohtien läheisyydessä, katetut hangaarit estämään pienien droonien pääsy kosketuksiin koneiden kanssa, linnoittaminen, valemaalit ja muu harhauttaminen.
Meillä Suomessa ilmavoimien tukikohdissa on onneksi suojabunkkereita ja luolastoja hävittäjäkalustolle, mutta tarkastelun paikka täällä meilläkin. Ehdottomasti. Vastaako nykytila uhkakuvan kehittymistä?
Sopimus tekee suojattomaksi
Venäjän ja Yhdysvaltain strategisten pommikoneiden näkyvyyttä ja valvontaa säätelee ensisijaisesti Uusi START -sopimus (New START), joka on tällä hetkellä voimassa oleva ydinaseriisuntasopimus. Sopimus on solmittu 2010. Sopimus päättyi alun perin 2021, mutta se jatkettiin viidellä vuodella. Nykyinen voimassaoloaika päättyy 5. helmikuuta 2026.
Sopimus rajoittaa strategisten pommikoneiden (kuten Tu-95, Tu-160 ja Yhdysvaltain B-52) määrää osana strategisten ydinkärkien alustana. Jokainen pommikone lasketaan yhdeksi laukaisualustaksi, vaikka se voi kuljettaa useita ohjuksia.
Sopimus edellyttää tietojen vaihtoa pommikoneiden sijainnista ja määrästä, tarkastuksia lentotukikohtiin varmistamaan, että rajoituksia noudatetaan ja satelliittiseurantaa sekä muita teknisiä valvontakeinoja.
Venäjä keskeytti osallistumisensa Uuteen START -sopimukseen helmikuussa 2023, mutta on ilmoittanut noudattavansa edelleen sen määrällisiä rajoja.
Otsikkokuvassa Tupolev Tu-95MS. kuva Wikimedia Commons.
