Valtioneuvosto teki 28.5.2025 periaatepäätöksen isäntämaatuen kansallisesta toimintamallista.
Isäntämaatuella (Host Nation Support, HNS) tarkoitetaan toimenpiteitä, joita isäntävaltion viranomaiset tai muut toimijat tekevät toisen valtion sotilaallisten joukkojen toimintaedellytysten tukemiseksi normaali- ja poikkeusoloissa. Normaalioloissa isäntämaatuen järjestelyt ovat vakiintunut osa esimerkiksi kansainvälistä harjoitustoimintaa, Naton läsnäoloa tai muuta sotilaallista yhteistoimintaa. Isäntämaatuen antamisen tavoitteena on Suomessa toimivien toisen valtion joukkojen oikea-aikaista ja tehokas tukeminen. Isäntämaatuen antamisesta sovitaan ja tarvittaessa päätetään aina tapauskohtaisesti kansainvälisten velvoitteiden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Isäntämaatuen toimeenpanon kannalta keskeisiä vaiheita ovat joukkojen vastaanotto ja keskittäminen, joukkojen ylläpito sekä joukkojen paluujärjestelyjen edellyttämät
“Parannamme Suomen turvallisuutta ja puolustuskykyä isäntämaatuen kansallisella toimintamallilla. Jatkossa Suomi tukee alueellamme toimivia Naton ja liittolaisten joukkoja kuin omia. Ulotamme kokonaismaanpuolustuksen tuen myös heille. Mallilla varmistamme, että Suomessa toimivat liittolaistemme joukot saavat parhaan mahdollisen tuen ja kykenevät toimimaan kaikissa mahdollisissa tilanteissa”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.
Isäntämaatuen kansallinen toimintamalli kuvaa isäntämaatuen suunnittelun ja antamisen yleiset periaatteet, valtioneuvostotason vastuut sekä yhteensovittamisen ja koordinaation. Toimintamalli kattaa myös kahden- ja monenvälisen yhteistyön. Toimintamalli on laadittu ministeriöiden, viranomaisten ja muiden toimijoiden isäntämaatuen suunnittelun, toimeenpanon ja koordinaation perustaksi.
Valtioneuvoston puolustusselonteon (2024) mukaan Suomi ottaa puolustuksensa kehittämisessä huomioon Naton yhteiset tavoitteet, ja Suomen puolustuksen keskeiset toiminnot on kytketty osaksi liittokunnan yhteisiä rakenteita ja toimintamalleja. Suomen puolustuksen yhteensovittamista Naton pelotteeseen ja puolustukseen jatketaan ja syvennetään. Tässä korostuu Naton operatiivisten suunnitelmien toimeenpantavuuden varmistaminen sekä suunnitelmien säännöllinen harjoittelu.
Isäntämaatuki on tärkeä osa Naton ja liittolaismaiden joukkojen toimintaedellytysten varmistamista. Isäntämailta edellytetään kattavan tuen järjestämistä. Suomessa muutostarpeeseen vastataan vahvistamalla kokonaismaanpuolustusta osana kokonaisturvallisuutta. Naton jäsenenä kokonaismaanpuolustuksen tuki ulotetaan Puolustusvoimien joukkojen lisäksi Suomen alueella toimiviin liittolaismaiden joukkoihin. Tämä edellyttää poikkihallinnollisen- ja viranomaisyhteistyön kehittämistä osana kokonaismaanpuolustusta sekä tiivistä yhteistyötä yhdessä Ruotsin, Norjan ja muiden liittolaisten kanssa.
Isäntämaatuen kansallinen toimintamalli kuvaa isäntämaatuen suunnittelun ja antamisen yleiset periaatteet, valtioneuvostotason vastuut sekä koordinaation ja yhteensovittamisen. Toimintamallin soveltaminen ei rajoitu vain Naton puitteissa annettavaan isäntämaatukeen, vaan kattaa myös kahden- ja monenvälisen yhteistyön. Toimintamalli on laadittu ministeriöiden, viranomaisten ja muiden toimijoiden isäntämaatuen suunnittelun, toimeenpanon ja koordinaation perustaksi.
