Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti. Venäjä muodostaa Euroopalle pitkäkestoisen uhan. Tämä edellyttää hallitukselta toimia. Suomi vahvistaa puolustustaan uhkaperusteisesti ja tarvelähtöisesti.
Suomi käynnistää valmistelut jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen (ns. Ottawan sopimus) irtisanomiseksi. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteiskokous (TP-UTVA) linjasi asiasta tänään. Jalkaväkimiinat täydentävät muuttuneessa tilanteessa Puolustusvoimien suorituskykyjä ja vahvistavat Suomen maanpuolustuskykyä ja turvallisuutta. Suomi sitoutuu jatkossakin Ottawan sopimuksen humanitaarisiin päämääriin.
”Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Ottawan sopimuksen irtisanominen antaa meille mahdollisuuden varautua entistäkin monipuolisemmin turvallisuusympäristön muutoksiin. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimmät tavoitteet ovat turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi”, pääministeri Petteri Orpo sanoo.
Suomi on ollut Ottawan sopimuksen osapuoli vuodesta 2012. Turvallisuusympäristö on sen jälkeen heikentynyt perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti. Venäjä ei ole Ottawan sopimuksen osapuoli ja se on käyttänyt jalkaväkimiinoja hyökkäyssodassaan Ukrainaa vastaan. Naton jäsenenä Suomi puolustaa myös liittokunnan Venäjän vastaista rajaa.
Hallituksen linjaus perustuu viime viikolla valmistuneeseen Puolustusvoimien selvitykseen sekä puolustusministeriön ja ulkoministeriön virkavalmisteluun. Puolustushallinnon näkemyksen mukaan jalkaväkimiinat soveltuvat hyvin Suomen puolustamiseen. Jalkaväkimiinojen avulla hyökkääjän etenemistä pystytään hidastamaan ja vähentämään puolustustaistelussa omia tappioita. Jalkaväkimiinat ovat teknisesti yksinkertaisia ja soveltuvat sen takia hyvin asevelvollisuusjärjestelmässä koulutettaviksi ja käytettäviksi. Lisäksi niitä on mahdollista tuottaa tarvittaessa nopeasti suuria määriä kotimaassa.
Puolustusvoimat ei asenna miinoja normaalioloissa. Suomi sitoutuu jatkossakin kansainvälisiin velvoitteisiin miinojen vastuullisesta käytöstä ja globaaliin työhön miinojen haittojen vähentämiseksi. Tästä esimerkkinä on Suomen osallistuminen Liettuan johtamaan Ukrainan miinanraivauskoalitioon.
Ottawan sopimuksen irtisanominen edellyttää hallituksen esitystä, joka valmistellaan ulkoministeriön johdolla. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun sopimuksen tallettajana toimiva YK:n pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomiskirjan. Suomi on informoinut linjauksesta tärkeimpiä kumppanimaitaan ja muita keskeisiä toimijoita.
Lisää puolustusmäärärahoja
Petteri Orpon hallitus on päättänyt, että Suomi nostaa puolustusmäärärahojen tason vähintään 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Asiasta linjasi hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta tiistaina.
Hallitus päätti myös, että Puolustusvoimat käynnistää maavoimien materiaalihankkeet etupainotteisesti.
”Ratkaisulla vahvistamme Suomen puolustusta entisestään. Luomme Puolustusvoimille pidemmän ajan näkymän, jotta maavoimien uudistaminen ja muu uhkaperusteiseen arvioon perustuva resurssien vahvistaminen voi käynnistyä välittömästi”, pääministeri Petteri Orpo sanoo.
Suomen kanta siihen, mille tasolle Naton puolustusmenotavoite tulisi korottaa, linjataan erikseen ennen Naton Haagin huippukokousta.
Muuttuneessa turvallisuusympäristössä hallitus huolehtii myös sisäisen turvallisuuden toimijoiden – Rajavartiolaitos, Poliisi, Suojelupoliisi – strategisesta suorituskyvystä vahvistaen toimijoiden resursseja. Myös toimenpiteet väestönsuojelun kehittämiseksi ja rahoituksen vahvistamiseksi käynnistetään välittömästi.
Ratkaisu ei vaaranna hallituksen finanssipoliittisia tavoitteita tai määrärahakehyksiä.
Kuva Wikimedia Commons
