Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetilaa selvittänyt työryhmä suosittaa MPK:lle uusia tehtäviä. Työryhmän mukaan lainsäädäntöä pitää kehittää siten, että MPK:lla olisi oikeus kouluttaa joukkoja ja tehtävänä järjestää kokonaismaanpuolustusta tukevaa koulutusta. Lisäksi MPK:lle tulisi poikkeusolojen tehtäviä ja vastuita. MPK on valmis ottamaan tehtävän vastaan.
Puolustusministeriön joulukuussa 2023 käynnistämä työ vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetilan selvittämiseksi on saatu päätökseen. Tavoitetilassa ryhdyttiin selvittämään Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n roolia paikallisjoukkojen kouluttajana, kokonaisturvallisuuden koulutusvastuuta sekä Naton vaikutuksia vapaaehtoiseen maanpuolustukseen.
Puolustushallinnon, Rajavartiolaitoksen ja keskeisimpien maanpuolustusjärjestöjen edustajista koostuva työryhmä valmisteli kolme kehittämisvaihtoehtoa, joiden vaikutuksia vapaaehtoisen maanpuolustuksen toteutukselle arvioitiin tavoitteiden saavuttamisen ja lainsäädännön näkökulmasta. Työryhmä valmisteli kolme mallia ja päätyi suosittamaan vaihtoehtoa ”Vapaaehtoisen maanpuolustuksen vahvistaminen”.
Kolme isoa muutosta
MPK joukkojen kouluttajana, poikkeusoloissa ja virka-apuna
Mallissa mahdollistettaisiin MPK:n käyttö joukkojen kouluttajana päivittämällä lainsäädäntöä ja Puolustusvoimien normeja.
”MPK on valmis ottamaan haasteen vastaan. On erittäin tervetullutta, että nykyisiä lainsäädännöllisiä rajoitteita MPK:n potentiaalin täysimittaiseksi hyödyntämiseksi aletaan purkaa”, toteaa MPK:n hallituksen puheenjohtaja Juha Parkkonen.
Uudistus tarkoittaisi MPK:n ja Puolustusvoimien strategisen ja operatiivisen kumppanuuden syventämistä. Tämä toisi MPK:lle aiempaa laajempia vastuita Puolustusvoimien koulutusjärjestelemässä. MPK:n mahdollisuus kouluttaa Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen joukkoja sekä niille kuuluvia aseita ja simulaattoreita olisi keskeinen osa muutosta. Tällä vastattaisiin erityisesti paikallispuolustuksen tarpeisiin.
Nato-jäsenyyden myötä MPK:n henkilökuntaa ja sitoutuneita vapaaehtoisia voitaisiin jatkossa käyttää myös entistä enemmän Nato-liittolaisten joukkojen kouluttamisessa ja harjaannuttamisessa suomalaisiin olosuhteisiin.
Koulutustehtävien laajentumisen rinnalla MPK:lle ja sen henkilökunnalle sekä avainsitoutuneille määritettäisiin poikkeusolojen tehtävät ja vastuut. MPK toteuttaisi tehtäviä osana Puolustusvoimien poikkeusolojen kokoonpanoa ja osallistumalla Puolustusvoimien operatiiviseen suunnitteluun.
”Vaativammat tehtävät ja operatiivinen kumppanuus Puolustusvoimien kanssa tukevat Suomen puolustuskyvyn rakentamista. On hyvä, jos uudistus saadaan käyntiin tässä maailmantilanteessa mahdollisimman nopeasti”, MPK:n toiminnanjohtaja Antti Lehtisalo summaa.
Myös MPK:n rooli viranomaisyhteistyössä laajenisi ja MPK:ta olisi mahdollista käyttää tukena tavanomaisissa virka-aputehtävissä Puolustusvoimien ja muiden viranomaisten johtamana.
MPK kokonaismaanpuolustuksen rakentajana
Toinen työryhmän suositteleman mallin mukainen muutos olisi säätää kokonaismaanpuolustusta tukeva koulutus MPK:n lakisääteiseksi tehtäväksi. Tämä mahdollistaisi myös muille hallinnonaloille MPK:n koulutusten hyödyntämisen kokonaismaanpuolustusta tukevissa tehtävissä. Esimerkkejä tällaisesta koulutuksesta voisivat olla muun muassa kokonaismaanpuolustuksen kannalta tärkeiden kyberturvallisuustaitojen kouluttaminen tai huoltovarmuuskriittisten toimintojen logistiikan tukeminen vapaaehtoisten sitoutuneiden avulla.
”Olisi tärkeää, että vapaaehtoiset voisivat sitoutua tukemaan Suomen maanpuolustusta niin sotilaallisissa kuin kokonaismaanpuolustusta tukevissa tehtävissä. Poikkeusolojen valmiutta näihin tehtäviin on mahdollista rakentaa jo nyt”, Lehtisalo jatkaa.
Kansalaisten osallisuus ja yksilön turvallisuustaitojen karttuminen koulutuksen ja harjoittelun kautta lujittavat maanpuolustustahtoa ja resilienssiä. Kolmannella sektorilla eli järjestöillä on tässä merkittävä rooli.
”Suomalaisilla reserviläisillä ja muilla vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osallistuvilla on korkea maanpuolustustahto ja halu osallistua Suomen kokonaismaanpuolustuksen vahvistamiseen. Meidän kannattaa huomioida tämä vapaaehtoinen resurssi yhä paremmin”, summaa MPK:n hallituksen puheenjohtaja Juha Parkkonen.
Lainsäädännön ja rahoitusmallin uudistustarpeet
Työryhmän mukaan MPK:n toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu ja kehittäminen edellyttävät MPK:n rahoitusmallin muuttamista. Rahoituksen ennustettavuutta parantamalla mahdollistettaisiin useille vuosille jakautuvat kehittämishankkeet ja jatkossa poikkeusolojen suunnittelu. Lisäksi MPK:n järjestämän kokonaismaanpuolustuskoulutuksen rahoitus olisi työryhmän mukaan tarkoituksenmukaista kattaa jatkossa valtion budjetista.
Selvityksen perusteella MPK varautuu osallistumaan tarvittavaan lainsäädännön uudistustyöhön tulevina vuosina.
Kuva MPK, Pasi Lindroos
