Aseellinen turvallisuus on palannut kansallisen ja kansainvälisen politiikan keskiöön. Se näkyy myös hyvin Suojelupoliisin laatimassa Kansallisen turvallisuuden katsauksessa 2025. katveeseen ovat jääneet kokonaisvaltaiset uhkat ja laajan turvallisuusuuden pohdinnat. Elämme suurta murrosta, jota kukaan ei olisi ihan näin rajuna osannut odottaa.
Kansallisen turvallisuuden katsauksessa Supo kertoo Suomen globaalista turvallisuusympäristöstä, vakoilun ja vaikuttamisen uhkista, terrorismista sekä Supon menneestä vuodesta. Supon uusi Kansallisen turvallisuuden katsaus 2025 on julkaistu. Venäjän Suomelle aiheuttama uhka on vakava eikä kehitystä parempaan ole näköpiirissä.
Venäjä ja Kiina kohdistavat Suomeen jatkuvaa ja aktiivista vakoilua. Ne myös pyrkivät vahvistamaan kansainvälisiä rakenteita, joissa länsimaat eivät ole mukana. Arktinen alue on yksi keskeisistä suurvaltakamppailun näyttämöistä, ja Kiinan kasvava läsnäolo alueella kiihdyttää todennäköisesti kilpailua entisestään. Voimatasapaino alueella vaikuttaa myös Suomeen.
Katsauksessa kerrotaan Suomen globaalista turvallisuusympäristöstä, vakoilun ja vaikuttamisen uhkista, terrorismista sekä Supon menneestä vuodesta. Alla Suojelupoliisin päällikön Juha Marteliuksen esipuhe katsaukseen 2025.
”Valtio ja kansallinen turvallisuus ovat palanneet politiikan keskiöön. Synkkäsävyinen suurvaltakilpailun ja valtioiden välisen vastakkainasettelun aika on nostanut turvallisuus- ja tiedustelupalvelut entistä suurempaan rooliin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Suomessakin tiedustelutiedon yhä kasvava merkitys on tunnistettu viime kesänä julkistetussa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Valtiojohdon on tärkeää tietää, mitä vastapuoli suunnittelee ja ymmärtää turvallisuusympäristön kehitys. Samaan aikaan on myös tiedettävä, mikä ei ole vastapuolen vaikuttamista vaan esimerkiksi julkisessa keskustelussa syntyneitä vääriä oletuksia ja spekulaatiota. Tätä tietoa ei voi yleensä julkisista lähteistä saada. Suojelupoliisi käyttää täysimääräisesti tiedustelulainsäädännön sallimia keinoja hankkia tietoa kansallista turvallisuuttamme uhkaavista kehityskuluista.
Sekä tiedustelun että laaja-alaisen vaikuttamisen tilannekuvassa entistä suurempaan rooliin ovat nousseet eri valtioiden käyttämät sijaistoimijat. Valtiollinen toimija pyrkii häivyttämään jälkensä välikäsien kautta, oli kyse sitten Venäjän, Kiinan tai Iranin toiminnasta. Sijaistoimijoiden avulla itsevaltaisten maiden voimaviranomaiset haluavat hämärtää todellisuutta, helpottaa tekojen kiistettävyyttä ja luoda uudenlaista epävarmuutta. Rekrytointi voidaan hoitaa sosiaalisessa mediassa ja maksu kryptovaluutoilla. Tehtävän suorittaja ei aina välttämättä itsekään tiedä, kenen lukuun toimii.
Yksi esimerkki sijaistoimijoiden käytöstä on Venäjän sabotaasitoiminta Euroopassa. Se on saanut entistä vaarallisempia muotoja ja osoittaa välinpitämättömyyttä sivullisista uhreista. Skaala on laaja erittäin monimutkaisista kyberhyökkäyksistä yksinkertaisiin tuhotöihin. Päätavoite on horjuttaa länsimaiden tukea Ukrainalle.
Suomi ei toistaiseksi ole ollut Venäjän voimakkaan vaikuttamisen kohteena vaan se on kohdistunut ennen kaikkea suuriin EU-maihin ja toisaalta maihin, joissa on esimerkiksi suuri venäläisvähemmistö tai venäjämyönteisiä puolueita.
Mediassa ja sitä myötä kansalaisten mielissä kuva Venäjän vaikuttamisesta ei aina vastaa todellisuutta vaan Venäjän tekemäksi luetaan esimerkiksi tavallista kotoperäistä ilkivaltaa. Tämä sopii Venäjälle hyvin, koska se kasvattaa sen pelotetta ja luo kuvaa Venäjän kaikkivoipaisuudesta.
Vaikuttamistoiminnallaan Venäjä jatkuvasti testaa länttä ja Natoa, seuraa niiden reaktioita ja sietokykyä. Venäjä ymmärtää länttä ja Suomea huonosti, esimerkiksi Suomen liittyminen Natoon yllätti Venäjän johdon. Mahdollisesti edelleen heikkenevä ymmärrys Suomen toiminnan logiikasta – ja toisaalta haluttomuus viedä ylimmälle johdolle epätoivottuja uutisia – saattavat aiheuttaa väärinkäsitysten riskin, jolloin Venäjä voi reagoida asioihin omien väärintulkintojensa perusteella.
Yhä harmaammalla alueella tapahtuva vaikuttaminen vaatii yhä enemmän myös tiedustelulta. Suojelupoliisin tavoite on antaa valtiojohdolle ennakkovaroitus Venäjän ei-sotilaallisesta vaikuttamisesta. Myös viranomaiset käyttävät Suojelupoliisin tuottamaa tiedustelutietoa kaikkein vakavimpien uhkien, kuten terrorismin, tehokkaaseen torjuntaan.
Tiedustelumaailman säännöt edellyttävät äärimmäistä luottamuksellisuutta, ja siksi kansainväliseen tiedonvaihtoon voivat osallistua vain samanmieliset tiedustelupalvelut. Tässä mielessä tiedustelupalvelut ovat kansallisvaltioille korvaamattomia työkaluja. Jos Suojelupoliisilla ja sotilastiedustelulla ei ole riittäviä resursseja osallistua yhteistyöhön ulkomaisten kumppaniensa kanssa, nämä ovet on Suomelta kokonaan suljettu.
Selvää on, että erityisesti Venäjä on muuttanut merkittävällä tavalla turvallisuusympäristöämme. Kehitystä parempaan ei ole näköpiirissä. Venäjä on aggressiivinen, laajentumishaluinen valtio, joka on valmis käyttämään kaikkia keinoja poliittisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Venäjän imperialistisen luonteen korostuminen, tosiasioihin perustumattomat historiatulkinnat ja jo vuosikymmeniä jatkunut kansakunnan manipulointi uskomaan Venäjän historiallinen missio edellyttävät Suomessa osaavaa ja vahvaa tiedustelua, joka pystyy antamaan ensivaroituksen mahdollisista maahamme kohdistuvista toimista”.
Otsikkokuva kuvakollaasi Supon materiaalista
