Puolustusvoimien osallistumista Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen pysyvän laivasto-osaston tehtäviin vuonna 2025 jatketaan puolustusministeri Antti Häkkäsen päätöksellä. Hamina-luokan aluksen osallistumista laivasto-osaston tehtäviin pidennetään enintään yhdestä kuukaudesta enintään neljään kuukauteen vuoden 2025 aikana.
Sotilaallista läsnäoloa on vahvistettu Itämeren alueella viime aikoina sattuneiden kaapelirikkojen seurauksena. Valtioiden kansallisten toimien lisäksi Nato on vahvistanut alueella käynnissä olevaa valvonta- ja harjoitustoimintaa tammikuussa 2025. Vahvistetun sotilaallisen läsnäolon tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja estää kriittiseen merenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuvia uhkia sekä tehostaa tilannekuvan keräämistä.
Nyt tehty päätös mahdollistaa osallistumisen joustavan jatkumisen Naton laivasto-osaston tehtäviin myös jatkossa.
”Itämeren kriittisen infrastruktuurin turvaamisen tarve tulee viimeaikaisten tapahtumien johdosta jatkumaan. Suomi on toiminut aloitteellisesti Itämeren alueen turvallisuuskysymysten, kuten kriittisen merenalaisen infrastruktuurin suojelun ja varjolaivastoon puuttumisen osalta ja Suomen osallistumisen Baltic Sentryyn voidaan katsoa vahvistavan Naton pelotetta Itämerellä”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.
Puolustusvoimat osallistui Naton pysyvän laivasto-osaston toimintaan Itämerellä 27.1.–14.2.2025 välisenä aikana yhdellä Hamina-luokan aluksella. Naton laivasto-osasto oli osa Baltic Sentry -toimintaan.
Hamina-luokka
Hamina-luokkaan kuuluvat ohjusveneet PGG Hamina, PGG Tornio, PGG Hanko ja PGG Pori. Hamina-luokkaa käytetään meriliikenteen suojaamiseen ja pintatorjuntaan. Alukset soveltuvat myös ilmapuolustuksen täydentämiseen, ilma- ja pintavalvontaan sekä elektroniseen valvontaan.
Hamina-luokan alukset kuuluvat rannikkolaivaston 7. pintatorjuntalaivueeseen ja niiden kotisatama on Upinniemen tukikohdassa.
Ohjusveneiden runko on alumiinia ja yläpuoliset kansirakenteet hiilikuidulla vahvistettuja komposiittirakenteita. Alukset ovat kokoonsa nähden kevyitä ja ketteriä. Ohjusveneissä perinteiset potkurit on korvattu tehokkaalla vesisuihkupropulsiolla. Alukset kiihtyvät, hidastuvat ja kääntyvät poikkeuksellisella tavalla ja pystyvät keveytensä takia toimimaan hyvinkin matalissa vesissä. Alukset on myös suunniteltu siten, että ne tuottavat mahdollisimmin vähän akustisia, magneettisia, lämpöä synnyttäviä tai tutkassa näkyviä herätteitä.
Vuosina 2018-23 Hamina-luokan ohjusveneille suoritettiin elinkaaripäivitys. Patrian toimittaman päivityksen yhteydessä aluksille toteutettiin elinkaarta turvaavia peruskorjaustoimenpiteitä. Lisäksi alukset saivat torpedoaseistuksen, uudet meritorjuntaohjukset, keulatykin, uusia sensoreita sekä Saabin toimittaman uuden taistelunjohtojärjestelmän.
Kuva Puolustusvoimat
