Everstiluutnantti Janne Tähtisen hyväksytyn väitöskirjan otsikko on Sotilaallinen paha päivä – Venäjän 2000-luvun sotatoimien vaikutukset suomalaiseen sodan ja taistelun kuvaan sekä Suomen sotilaalliseen puolustukseen.
Tehty tieteellinen työ on mittava ja hyvin yksityiskohtainen sisältäen tieteellisyyden vaatiman rakenteen ja sisällön. Kuitenkin aiheesta kiinnostunut lukija löytää helposti paksua kirjaa valikoiden tarkastelemalla käsityksen siitä, miten Venäjä voisi toimia tulevissa kriiseissä ja sodissa, millainen on uhkakuvamme. Väitöskirja pureutuu Venäjän 2000-luvun sotatoimien toimintamalleihin ja niistä saataviin oppeihin. Tarkastelun alla ovat Georgian sota ”080808”, operaatiot Ukrainassa 2014-15, Syyrian interventio 2015 alkaen ja 2022 alkanut ”erityinen sotilaallinen operaatio” Ukrainassa.
Väitöstutkimuksessa määritellään suomalaisen sodan ja taistelun kuvan teoreettinen viitekehys ja käsitteistö sekä tarkastellaan Venäjän 2000-luvulla toteuttamien sotatoimien ja operaatioiden vaikutuksia suomalaiseen sodan ja taistelun kuvaan sekä Suomen sotilaalliseen puolustukseen.
Sodan kuva tai käsitys sodankäynnistä on laajentunut Persianlahden sodan tyylisestä laajamittaisesta, pitkällä tuli-iskulla alkavasta operaatiosta nopeaan ja lyhytkestoiseen hybridierikoisoperaatioon ja siitä kaappaushyökkäykseen sekä laajamittaiseen kulutussodankäyntiin. Monimuotoinen uhkakäsitys edellyttää sotilaalliselta puolustukselta varautumissuunnittelua useisiin uhkiin ja vaihtoehtoisiin tilannekehityksiin. Tulevaisuuden laaja-alainen sodan kuva vaihtelee älykkäästä etäsodankäynnistä massamaiseen maataisteluun.
Suomalaisessa sodan kuvassa hyökkääjän toiminnassa korostuvat strateginen ja operatiivinen yllätys, korkea valmius, kaukovaikuttaminen ja ei-kineettinen vaikuttaminen, useiden operaatiosuuntien hyödyntäminen, nopeus ja liike, peitetyt operaatiot sekä massamainen tulenkäyttö kohteiden luonteesta piittaamatta.
Puolustajan näkökulmasta korostuvat joustava päätöksenteko, kaikki taistelutilan ulottuvuudet kattava tilannekuva sekä vaikuttamis- ja suojajärjestelmät, korkea valmius ja valmiuden säätelyjärjestelmä, aktiivinen taistelu laajalla ja syvällä alueella, riittävä osaava joukkopooli ja reservi sekä kyky pitkäkestoiseen taistelutoimintaan.
Moniulottuvuusoperoinnin merkitystä korostetaan tulevaisuuden sodankäynnissä. Ilmaulottuvuuden rooli on muodostumassa hallitsevaksi kaikkien muiden, tai ainakin fyysisten domainien taistelussa. Kulutussodankäynnin massamaisen tulenkäytön ja tuhoamisen mahdollistajana näkyvät myös teknologian kehityksen tuomat uhkat ja mahdollisuudet.
Sodan kuva käsittää nyt ja tulevaisuudessa erityyppiset uhkatilanteet korkean riskin nopeista ja rajoitetuista operaatiosta laajamittaiseen sotatoimeen massamaisella joukkojen ja tulen käytöllä. Operaatioita voidaan toimeenpanna myös etäsodankäynnin keinoilla, kaukovaikuttamisella, täsmäaseilla ja ei-kineettisellä vaikuttamisella, sitoutumatta taisteluun maajoukoilla. Väitöskirja korostaa sodan laaja-alaisuutta ja taistelutilan kaikkien ulottuvuuksien suorituskykyjen käyttöä, mutta palauttaa sodan käsitteen keskiöön väkivaltaisen aseellisen voiman käytön.
Väitöskirjan laatineella tutkijalla on poikkeuksellisen kattavaa osaamista aihealueestaan perustuen myös virkatehtäviinsä. Everstiluutnantti Janne Tähtinen on Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen doktriiniosaston johtava tutkija. Tähtinen on aiemmin toiminut Puolustusvoimien tutkimukseen sekä strategiseen ja operatiiviseen suunnitteluun liittyvissä tehtävissä.
Väitöskirjan voi ladata Doria-julkaisuarkistosta.
