Puolustusministeri Antti Häkkäsen asettama työryhmä esitti mietinnössään, että lupaa kiinteistön hankintaan ei myönnettäisi henkilölle, jonka kansalaisuusvaltion EU on päätöksessään todennut loukanneen toisen valtion alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä, ja jonka kansalaisuusvaltio voi aiheuttaa uhkaa Suomen kansalliselle turvallisuudelle.
Venäläiset ovat hankkineet kiinteistöjä vuosien varrella varuskuntien, lentotukikohtien, keskeisten laivaväylien ja kriittisen infrastruktuurin läheisyydestä.
”Pyrimme tällä lakimuutoksella estämään sen, että vihamieliset valtiot voisivat horjuttaa Suomea kiinteistöomistusten kautta. Turvallisuusviranomaiset näkivät hankkeen tärkeänä. Tämän lakipaketin lisäksi uudistamme seuraavaksi lunastusmenettelyjä jo myytyjen kiinteistöjen uhkia varten ja teemme täsmennyksiä muihin havaittuihin kiinteistönomistuksen valvonnan lainsäädännön aukkoihin”, toteaa puolustusministeri Antti Häkkänen.
Työryhmän tehtävänä oli arvioida Venäjän kansalaisiin ja venäläisiin oikeushenkilöihin kohdistuvaa kiinteistönhankinnan täyskieltoa ja valmistella mietintö, joka sisältää ehdotuksen täyskiellon toteuttamista koskevaksi lainsäädännöksi mahdollisin poikkeuksin.
Hankkeen taustalla on Venäjän laittomasta hyökkäyssodasta johtuva turvallisuustilanteen yhä kiristynyt luonne. On nähtävissä, että 30.9.2022 voimaantulleet ja kesällä 2023 yhä kiristyneet maahantulorajoitukset ovat tosiasiallisesti lopettaneet tavallisten kansalaisten rajan takaa tekemät kiinteistökaupat. Vastaavasti yhä toteutuvat kaupat ovat vaatineet puolustusministeriöltä entistä enemmän selvittämistä.
Lausunnon antajat tunnistivat yleisesti hyvin esityksen tavoitteet ja pitivät nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa tärkeinä säädöksiä, joiden tavoitteena on suojata kansallista turvallisuutta. Pääesikunta, Suojelupoliisi ja Keskusrikospoliisi katsoivat, että esityksellä olisi positiivisia vaikutuksia kansalliseen turvallisuuteen.
Osa lausunnonantajista nosti esiin huolen bulvaanien eli valeostajien käytön yleistymisestä. Jatkovalmistelussa puolustusministeriö selvittääkin tapoja, joilla bulvaanien käyttöön voitaisiin puuttua entistä tehokkaammin. Lisäksi lausunnoissa huomautettiin yhdenvertaisuuskysymyksistä ja esityksen mahdollisesta syrjivyydestä. Kansallinen turvallisuus katsottiin kuitenkin yleisesti hyväksyttäväksi syyksi rajoittaa perusoikeuksia.
Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle tammikuussa 2025.
