Yleisesikuntaupseerikoulutus seuraa aikaansa

Artikkelit
Jarmo Sinkkonen

Yleisesikuntaupseerikurssien pitkässä 100 vuotisessa historiassa ollaan tällä hetkellä käännekohdassa, kun Puolustusvaliokunnan käsiteltävänä olevassa upseerikoulutusta koskevassa lakiesityksessä suurimpana muutoksena on yleisesikuntaupseeritutkinnosta luopuminen ja siirtyminen täydennyskoulutuspohjaiseen yleisesikuntaupseerikurssiin.

Tällä yleisesikuntaupseerien koulutusjärjestelmän muutokselle pyritään mukautumaan ketterämmin maailman muutoksiin. Täydennyskoulutuspohjainen malli mahdollistaa esimerkiksi opetuksen sisältöjen ketterämmän kehittämisen kuin pysyväisluonteisempi tutkintokoulutus. Jatkotutkinto-osaston johtajan, eversti Ville Hakalan mukaan muutos on merkittävä, mutta toisaalta muutoksella vastataan nykypäivän vaatimuksiin yleisesikuntaupseerin koulutuksessa.

”Yleisesikuntaupseerin koulutuksen alkuajoilta lähtien diplomityö on kuulunut opetussuunnitelmaan ja nyt siitä siis luovutaan, joten siinä mielessä muutos on merkittävä. Yleisesikuntaupseerin koulutuksen tasosta ei kuitenkaan tingitä yhtään. Paremminkin päinvastoin, koulutuksen kehittämisellä vastataan NATO-jäsenyyden tuomiin vaatimuksiin ja uusi opetussuunnitelma muodostaa kiinteän, loogisen ja merkittävän osan upseerien koulutusjärjestelmän kokonaisuudesta”

Aivan äskettäin vietetyssä yleisesikuntaupseerikoulutuksen 100-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Mika Kalliomaa nosti esiin Sotakorkeakoulun edistyksellisyyden heti perustamisajoista lähtien. Hän totesi puheessaan, että jo alkuajoista lähtien teknologian kehitys ja kansainvälisyys olivat vahvasti läsnä. Esimerkkinä hän osti esiin sen, että Sotakorkeakouluun asetettiin heti alusta alkaen ulkomaalaisia upseereja opettajiksi.

”Taktiikan, huoltopalvelun ja yleisesikuntapalvelun opettajaksi kutsuttiin kaksi ruotsalaista upseeria, sotahistorian ja strategian opettajaksi niin ikään ruotsalainen upseeri, tykistötaktiikan ja aseopin opettajaksi italialainen eversti, autokuljetusten opettajaksi ranskalainen upseeri sekä ilmataktiikan opettajaksi englantilainen upseeri. Aika Nato-yhteensopivaa jo silloin paljon ennen Naton perustamista puhumattakaan Nato-jäsenyyttämme”, Kalliomaa avaa historiaa.

Jatkotutkinto-osaston johtaja, eversti Ville Hakala toi omassa puheessaan esiin sen, miten samanlaisena yleisesikuntaupseerien koulutuksen perusperiaatteet ovat säilyneet koko historian ajan. Yleisesikuntaupseerikurssille on esimerkiksi aina hakeuduttu pääsykoemenettelyn kautta, opetuksen painopisteenä on aina ollut sotataito ja taktiikka. Opetuksessa on myös aina keskitytty kehittämään oppilaiden itsenäistä ja loogista ajattelua sekä ongelmanratkaisukykyä.

”Lisäksi yleisesikuntaupseereiden koulutusta on aina kehitetty mahdollisimman hyväksi ja vastaamaan kunkin aikakauden vaatimuksia. Vain muutos on pysyvää, kuten ensi vuonna alkavan uudistetun yleisesikuntaupseerikurssin opetussuunnitelman kohdallakin voimme todeta”, Hakala summaa.

Sotakorkeakoulun historiaa

Sotakorkeakoulu perustettiin 3.11.1924. Se vastasi Suomessa yleisesikuntaupseerikurssien, ylemmän päällystön kurssien ja valtakunnallisten maanpuolustuskurssien toimeenpanosta aina vuoteen 1993 asti, jolloin Kadettikoulu, Taistelukoulu ja Sotakorkeakoulu yhdistettiin Maanpuolustuskorkeakouluksi. Nykyisin MPKK:n jatkotutkinto-osasto pitää yllä Sotakorkeakoulun perinteitä.

 

Kirjoitus perustuu MPKK:n tiedotteeseen. Kuva: SA-kuva: Marsalkka Mannerheim ja eversti Paalu tutustumassa tilanteeseen Petroskoin tiellä syksyllä 1941.