Puolustusministeri Antti Häkkänen piti puheen Viranomaispäivillä viime viikolla. Puheessa painottuu hänen oma toimialansa, sotilaallinen maanpuolustus, mutta Häkkänen vetää tiiviisti yhteen kokonaisturvallisuuden toimintamallimme. Puhe kokonaisuudessaan alla.
Hyvät Viranomaispäivien osallistujat, hyvät naiset ja herrat
kiitän kutsusta tulla avaamaan vuoden 2024 Viranomaispäivät. On hienoa, että paikalla on vaikuttava ja tärkeä joukko Suomen turvallisuuteen vaikuttavia tahoja. Teemme kaikki yhdessä erittäin tärkeää työtä isänmaamme turvallisuuden eteen.
Käsittelen avauspuheessani tämän vuoden Viranomaispäivien teeman mukaisesti ajankohtaisia Eurooppaan ja Suomeen kohdistuvia turvallisuusuhkia ja niihin vastaamista.
Euroopan ja Suomen merkittävin turvallisuusuhka on Venäjä. Putin on osoittanut, ettei Venäjä kunnioita tai noudata kansanvälisiä sitoumuksia, ja on valmis uhraamaan kymmeniä tuhansia ihmishenkiä omien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Monet länsimaat ovat varoittaneet Venäjän hybridivaikuttamisesta ja jopa sabotaasitoiminnasta. Suomikin on ollut esimerkiksi informaatiovaikuttamisen, gps-häirinnän ja muun laaja-alaisen vaikuttamisen kohteena.
Useat eurooppalaiset valtiot ovat varoittaneet vihamielisten valtioiden ja toimijoiden vaikuttamisesta kaikissa toimintaympäristöissä; maalla, merellä, ilmassa, kyber- ja informaatioympäristöissä.
Varautumisesta Venäjän aggressioihin on tullut jokapäiväistä, ja siitä on tullut ns. uusi normaali.
Miten sitten konkreettisesti vastaamme näihin uhkiin?
Todennäköisesti lähes kaikkien tässä salissa istuvien tehtäviin kuuluu tavalla tai toisella varautua uhkiin ja häiriötilanteisiin.
Yleisesti uhkiin vastaaminen kannattaa aloittaa ns. takaperin. Kannattaa valmistautua lähtökohtaisesti kaikkein pahimpiin ja vakavimpiin uhkiin. Tämän jälkeen on helpompi varautua pienempiin uhkiin ja häiriötilanteisiin.
Viime aikoina on esitetty uusia uhkia yhteiskuntamme vakaudelle ja turvallisuudelle. Näitä ovat esimerkiksi tekoälyyn liittyvät uhkat ja säätelyn puutteet. Nämäkin ovat tärkeitä asioita.
Arvioin, että murroksellisten teknologioiden hyödyt ovat kuitenkin paljon haittoja suuremmat, joten sääntelyn ei pidä tukahduttaa innovaatioita.
Vaikka mediassa korostuu tekoälyn aiheuttamat katastrofaaliset skenaariot, niin on mielestäni tärkeämpää keskittyä tekoälyn positiivisiin vaikutuksiin, esimerkiksi työmarkkinoilla ja talouden rakenteissa. On mahdollista, että tekoälyllä voidaan vastata yhteiskuntien työvoimapulaan.
Tekoälyn ja muiden viime aikoina uhkina kuvattujen ilmiöiden ei tule sumentaa uhkakäsitystämme. Meidän tulee edelleen varautua erityisesti kaikkein vaarallisimpiin uhkiin.
Hyvät kuulijat,
puolustusministerinä kannan päivittäin vastuun uskottavan puolustuskykymme ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Eli kaikkein synkimpiin uhkiin vastaamisesta.
Puolustuskykyämme on aina kehitetty pitkäjänteisesti, suunnitelmallisesti ja kokonaisuutena. Ukrainan urhea puolustustaistelu on osoittanut, että olemme keskittyneet oikeisiin asioihin.
Venäjän arvaamaton käytös korostaa riittävän ja uskottavan puolustuskyvyn välttämättömyyttä osana sotilasliittoa.
Kehitämme Suomen kansainvälistä puolustusyhteistyötä ilman ennakkorajoituksia. Suomi panostaa yhteistyöhön erityisesti Yhdysvaltojen, Ruotsin, Norjan ja Ison-Britannian kanssa. JEF eli Britannian johtama 10 maan Joint Expeditionary Force -maaryhmä on Suomelle tärkeä.
Suomi kehittää pohjoismaista puolustusyhteistyötä ja Nordefcon (Nordic Defence Cooperation) roolia. Yhteistyötä Ruotsin kanssa syvennetään edelleen. Erinomainen käytännön esimerkki on viime viikolla julkistettu Naton eteentyönnetty maavoimaläsnäolo FLF, eli Forward Land Forces. Tämä vahvistaa Suomen turvallisuutta.
Yhdysvaltojen kanssa laadittu Defense Cooperation Agreement -yhteistyösopimus on Suomen turvallisuuden kannalta merkittävä. Tällä hetkellä valmistelemme sopimuksen toimeenpanoa käytännön tasolla. Hyvät naiset ja herrat, parannamme vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä.
Valmisteltavana olevassa puolustusselonteossa käsitellään Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen eli MPK:n asemaa, tehtäviä, ja resursseja.
Tavoitteena on parantaa maanpuolustuksen ja yhdistysten sekä järjestöjen toimintamahdollisuuksia.
Niin ikään kokonais- ja kyberturvallisuuden johtamisrakenteen uudistamista ollaan selvittämässä. Uudistuksessa selkeytetään viranomaisten vastuunjakoa ja toimivaltuuksia.
Hyvät kuulijat,
kokonaisturvallisuuden toimintamallissamme suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyydestä huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana.
Elämme sotien reunustamassa Euroopassa ajassa, jossa kokonaisturvallisuuden näkökulmista voidaan perustellusti korostaa kokonaismaanpuolustusta.
Kokonaismaanpuolustuksessa yhteiskunnan eri sektoreiden resursseja kohdistetaan tukemaan sotilaallista toimintaa sotilaallisiin uhkiin vastaamiseksi. Samalla yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ylläpidetään turvallisuustilanteen kannalta tarkoituksenmukaisella tasolla.
Puolustusministeriön vastuulle kuuluvassa kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisessa otetaan huomioon myös liittolaisuuden tarjoamat mahdollisuudet.
Kokonaismaanpuolustukseen tarvitaan meistä jokaista. Turvallisuus alkaa monella tavalla itse kunkin korvien välistä.
Olemme erittäin todennäköisesti Euroopan yksi parhaiten kriiseihin varautunut kansakunta. Tärkeä varautumisen muoto on vapaaehtoinen maanpuolustus ja muu vapaaehtoistyö. Turvallisuus on syvällä kansalaisten selkäytimessä.
Turvallisuutta syntyy ja kehitetään kotona, kerhoissa, yhdistyksissä sekä kouluissa. Ja etenkin Viranomaispäivien kaltaisissa tapahtumissa.
Toivotan teille kaikille antoisia Viranomaispäiviä.
Kuva Fanni Uusitalo, valtioneuvoston kanslia
