Kuten Suomen Sotilas aiemmin nettilehdessä kirjoitti 30.5. jutussa ”Ukraina tarvitsee pitkää kättä”, Ukrainan jo kauan odotettu vastahyökkäys tarvitsee onnistuakseen kauaskantoisia aseita ja kalustoa. Näillä toteutettu ns. operatiivinen tulenkäyttö on merkittävä, lähes välttämätön tuki. Operatiivinen tulenkäyttö on venäläisten syvyyteen ja sivustoille kohdistuvaa tulenkäyttöä. Kun eri aselajien, jalkaväen, tykistön, pioneerien ja ilmatorjunnan muodostama Ukrainan hyökkäyskiila tunkeutuu venäläisten puolustusryhmitykseen, Venäjä pyrkii toteuttamaan suunnittelemansa puolustustaistelun ja vastatoimenpiteet, kuten esimerkiksi vastahyökkäykset.
Venäjän taistelulle tällaisessa tilanteessa on keskeistä, että se pystyy huollollisesti täydentämään puolustavia joukkoja ampumatarvikkein ja ajoneuvojen polttoaineella. Samoin miehistötappioita on kyettävä korvaamaan nopeasti. Operatiivisella tulenkäytöllä lamautetaan tai tuhotaan huoltokeskuksia ja materiaalivarastoja sekä häiritään Venäjän reservijoukkoja. Lisäksi keskeisen maaliryhmän muodostaa liikenteen solmukohdat, maantie- ja rautatieverkosto. Pyritään eristämään taistelualue, jottei joukkoja ja materiaaliapua saada paikalle. Samoin johtamispaikat ja johtamisjärjestelmä ovat keskeisiä operatiivisen tulenkäytön maaleja.
Operatiiviseen tulenkäyttöön Ukrainalla on ollut käytössään tunnetut HIMARS-raketinheittimet ja sen isoveli M270, tela-alustainen raketinheitin. 155 mm:n kenttätykkikalustolla ylletään maksimissaan noin 40 km:n etäisyydelle. Brittien lahjoittamat ilmasta laukaistavat Storm Shadow -ohjukset kantavat noin 250 km:n luokkaa. Kauaskantoista kalustoa on kuitenkin rajoitetusti.
Uutisoinnissa on ollut esillä Yhdysvaltain hyväksymä vientilupa Ukrainalle GLSDB-liitopommeista. GLSDB on ”Ground-Launched Small Diameter Bomb”. Ase, joka tarjoaa metrintarkkaa osumista aina 150 kilometrin ampumaetäisyydelle saakka. Mikä parasta, se ammutaan taivaalle raketinheittimillä, joita Ukrainalla jo on: M142 HIMARS- tai M270-raketinheittimet.
Pommi on alunperin suunniteltu lentokoneesta pudotettavaksi. Nyt vain lentokoneen sijasta pommi toimitetaan taivaalle rakettimoottorilla. Rakettimoottorin sammuttua ja annettua liitopommille sekä halutun lentokorkeuden että lentonopeuden, pommi irtoaa, avaa liitosiipensä ja toimii sen jälkeen täysin samoin kuin lentokoneesta pudotettu vastaava pommi. Kyseessä on Saabin ja Boeingin yhteinen ratkaisu, joka on suhteellisen halpa ja tehokas ase. Valitettavasti asetta ei ole ilmeisesti paljoa varastoissa, ja tuotanto vie aikansa. Joidenkin arvioiden mukaan merkittävä määrä näitä aseita saataisiin Ukrainaan syksyllä.
Tärkeitä maaleja
M142 HIMARS:lla (tai M270:llä) ei ylletä nykytilanteessa Asovan meren rantaa kulkeville rautateille ja valtatielle, jotka tarjoavat siis suojaisan kulun Venäjän logistiikalle, reserveille kuin myös mahdollisuuden painopisteen nopeahkoon ja turvalliseen muutokseen. Samoin ei ylletä kaikkiin huollon varastoalueisiin, komentopaikkoihin, reserveihin ja keskeisiin liikenteen solmukohtiin, joihin vaikuttamalla voitaisiin merkittävästi kuihduttaa Venäjän vastatoimenpiteitä.
GLSDB mahdollistaisi iskut merkittäviin kohteisiin, kuten esimerkiksi Dzhankoy:n lentotukikohta Krimin pohjoisosissa, jossa on ollut kymmenittäin Mi-8 ja Mi-35 kuljetushelikoptereita sekä Ka-52 ja Mi-28 taisteluhelikoptereita. Myös Su-25 -maataistelukoneet tukeutuvat tukikohtaan. Lisäksi lentotukikohta on merkittävä huoltokeskus, josta huolletaan Venäjän joukkoja Khersonin ja Zaporizzjan suunnilla.
Toinen merkittävä kohde olisi Gvardeyskiy:n lentotukikohta keskisellä Krimillä, josta toimivat mm. Su-25 maataistelukoneet. Brittitiedustelu on luokitellut nämä lentotukikohdat tärkeimmiksi Krimin alueella.
Kuljetusten kannalta Sokologirnen rautatieasema ratapihoineen Melitopolin lounaispuolella on ollut aktiivinen ja merkittävä joukkojen, ajoneuvojen sekä materiaalin kuormaus- ja purkualue rautatieyhteyden varrella.
Yhtä lailla Myrnen rautatieasemalle on tullut useita junia päivittäin. Kalustoa, muuta materiaalia ja ampumatarvikkeita on varastoituna aseman läheisyyteen. Myrne sijaitsee Krimin pohjoispuolella, juuri ja juuri Ukrainan HIMARS:ien ulottumattomissa.
GLSDB
GLSDB-liitopommikalusto toisi mojovan lisän Ukrainan tulenkäytön mahdollisuuksiin. Huomattavan kantaman ohessa ohjautuva liitopommi tuo mukanaan muitakin etuja. Mäkien ja rakennusten suoman ”suojamuurin” takana piilottelevia maaleja voidaan tuhota tehokkaasti, koska pommin liikehtimiskyvyn vuoksi sille voidaan ohjelmoida paras mahdollinen lähestymissuunta ja iskukulma maalin sijainnin ja laadun mukaan. Merkittävä liikehtiminen toki pienentää ampumaetäisyyttä. Tietenkin ääriampumaetäisyyksille ammuttaessa tämä valintamahdollisuus kutistuu pieneksi.
Ammuttaessa liitopommeja taajaan asutulla alueella, voidaan etukäteen suunnitella ”turvallinen” alue, jolle raketin moottoriosa putoaa, jottei se aiheuta oheisvahinkoja ihmisille tai rakennuskannalle.
GBU-39 -pommia kutsutaan myös nimellä Small Diameter Bomb (SDB), sen pienen koon ja siten pommin pienen halkaisijan vuoksi. Halkaisija on 19 cm ja pommin paino on reilut 110kg. Pommin kehitystyön johtoajatuksena on ollut, että kun osumatarkkuus on suuri, niin pommi voi olla pienempi saman vaikutuksen aikaansaamiseksi maalissa.
Lentokoneesta pudotettava, jokasään toimintakyvyn omaava pommi on ollut tuotannossa vuodesta 2006 alkaen. Pommi on tunnettu tarkkuudestaan ja toimintavarmuudestaan.
Koska SDB:n alkuperäinen versio oli ilmasta-maahan pommi, kaikki tarvittava tekniikka, kuten liitosiivet ja navigointijärjestelmä ovat pommissa. Pommiin on vain liitetty M26-rakettimoottori, sama tykistöraketin osa, joka on käytössä HIMARS:issa ja M270:ssä.
SDB suunnistaa maaliinsa inertiasuunnistusjärjestelmällä, jota ei voida häiritä. Laite hyrrineen on kokonaisuudessaan pommin sisällä. Hakeutumista kohteeseen täydennetään ja varmennetaan häirintää hyvin sietävällä GPS-suunnistuslaitteella. Valmistaja mainostaa osumistarkkuuden olevan metrin säteellä halutusta maalipisteestä, mutta käytännön toiminnassa hieman suurempi hajonta lienee todellisuutta. Joka tapauksessa pommi on hyvin tarkka.
Taivaan korkeuksiin kurvien kera
GLSDB-raketti laukaistaan melko jyrkässä kulmassa taivaalle, jonne se nousee noin 12 kilometrin korkeuteen. Samalla pommille annetaan nopeus, jonka turvin se liitää siivillään jopa 150 kilometrin päähän maaliinsa. Lakikorkeudessa pommi avaa liitosiivet ja alkaa hakeutumaan maaliinsa.
Koska pommi liitää ja kykenee ohjautumaan siipien avulla ilmassa, se voi suunnistaa kaikkiin suuntiin, myös laukaisusuunnasta suoraan taaksepäin. Tällöin kaarros toki lyhentää ampumaetäisyyttä noin 70 kilometriin. Suoraan laukaisusuunnassa olevaa maalia tulitettaessa maksimiampumaetäisyys 150 kilometrin luokkaa ja sivulle ammuttaessa (90 astetta laukaisusuunnasta) noin 115 km. Käytännössä raketinheittimestä ammuttaessa raketti voidaan aina ampua oikeaan suuntaan ulottuvuuden maksimoimiseksi.
Koska pommilla on kyky liikehtiä, ominaisuutta voidaan hyödyntää hyökkäysprofiilin optimoimiseksi. Liitopommilla voidaan hyökätä esimerkiksi takarinteen suojassa olevia kohteita vastaan. Yhtälailla pommille voidaan syöttää maalitiedoksi esimerkiksi luolan suuaukko, eikä vain pisteenä, vaan kolmiulotteisena maalirenkaana, jonka läpi pommi lentää halutulla tulokulmalla. Tällöin saadaan pommille optimaalinen iskukulma erityyppisiä maaleja vastaan.
GLSDB-pommit rakettimottoreineen on pakattu kuuden raketin laukaisusäiliöön, joka voidaan ladata sellaisenaan HIMARS:iin tai M270:seen. Kertalatauksella HIMARS:in saadaan kuusi liitopommia, M270-raketinheitinvaunuun taasen kaksi kasettia, yhteensä siis 12 liitopommia.
Taistelukärjet ja sytytinvaihtoehdot
GLSDB:n taistelukärjen, pommiosan, runko on valmistettu teräksestä. Lentokonepommiin on saatavissa myös vähemmän oheisvahinkoja tuottava hiilikuiturunkoinen pommi, mutta tällaiselle ”kriisinhallintaominaisuudelle” ei Ukrainalla ole tarvetta – päinvastoin! Räjähdysainetta pommissa on 57,6 kg.
Tuhovaikutuksen optimoimiseksi liitopommin sytytin ohjelmoidaan toimimaan maalin laadun mukaisesti. Tavanomaisen herkän iskusytyttimen lisäksi voidaan ohjelmoida hidasteinen iskusytytys, jolla varmistetaan tunkeutuminen ennen räjähdystä. Näin parannetaan vaikutusta maalissa ammuttaessa linnoitettua kohdetta, haluttaessa tunkeutuminen luolaan sisään tai pommin räjähtävän esimerkiksi kerrostalon sisällä. Pommi pystyy tunkeutumaan metrin paksuisen maapeitteen jälkeen vielä noin yhden metrin teräsbetoniin, joka on monesti riittävä maanpäällisiä kalustosuojia ja varastobunkkereita vastaan hyökätessä. Samoin liitopommissa on vaihtoehtona ilmaräjähdevaihtoehto, jolloin pommi voidaan räjäyttää ilmassa maalin yläpuolella. Tämä perustuu annettuun korkeuskoordinaattiin eli 3-uloitteiseen paikkaan missä pommin halutaan räjähtävän. Tässäkin tapauksessa pommi räjähtää viimeistään iskusta.
Toivotaan, että tätä kalustoa saadaan Ukrainalle pikimmiten ja riittävästi!
Lue tästä GLSDB-järjestelmästä lisää tilaajille tarjoutuvasta vanhempien vuosikertojen digikirjastosta. Laaja juttu on Suomen Sotilaan lehdessä 2/2022, jossa myös analyysi välineen sopivuudesta Suomen puolustamiseksi. Ja lue, miksi oikeilla ratkaisuilla se on käytännössä varmassa piilossa viholliselta.
Kuvat: Saab ja Boing.
