Venäjä on tuonut raskaita pommikoneita alle 200 km:n päähän Suomen rajalta. Näinkö tässä kävi, kun liityimme Natoon? Onko kyseessä Venäjän uhkailema joukkojen keskittäminen Suomen vastaiselle rajalle?
Kuolan niemimaalle Olenijan lentotukikohtaan on tullut poikkeuksellinen määrä raskaita pommikoneita jo viime syksystä lähtien. Norjalainen Barents Observer on laskenut tukikohdassa olevan tällä hetkellä kaksi modernia Tupolev Tu-160 yliäänipommikonetta, kaksi Tu-22M pommikonetta ja 14 Tu-95 -konetta. Konetyyppien määrät ovat vaihdelleet. Näistä raskaista pommikoneista voidaan ampua mm. risteilyohjuksia ja ainakin osa koneista voidaan tarvittaessa varustaa ydinaseilla. Tu-95 -koneista osa saattaa olla Tu-142 -versioita, jotka ovat saman koneen pitkän matkan meritiedustelukoneita tavanomaisena operaatioalueenaan Jäämeri ja Pohjois-Atlantti.
Olenijan kiitotie on betonipäällysteinen, Kuolan niemimaan pisin kiitorata ja rakennettu nimenomaan raskaiden pommikoneiden tarpeita varten. Tukikohdasta on suoritettu taistelulentoja Ukrainaa vastaan, ohjuslaukaisuja Venäjän ilmatilasta.
Uhka Suomelle?
Haluaako Venäjä uhkailla Suomea Nato-ratkaisumme vuoksi? Ja muodostaako koneiden tulo rajan pintaan meille erityisen uhkan? Ei, kyse ei ole Suomen uhkaamisesta. Tosin koneiden tulo alueelle palvelee myös tämänkaltaisia poliittisia tarkoitusperiä. Tavan kansalaisia asia saattaa askarruttaa ja luoda epävarmuutta. Asiantuntijat kuitenkin ymmärtävät, että kaluston tuonti näin lähelle meitä asettaa ne myös vaaraan. Siten on pääteltävissä, että Venäjä pitää meitä vaarattomana naapurina uunituoreesta Nato-jäsenyydestämme huolimatta.
Suomen puolustusvoimat pystyisi tuhoamaan Olenijan tukikohdassa olevat koneet yllättävällä ilmaoperaatiolla. Hornet-kaluston AGM-158 JASSM-ohjukset (Joint Air-to-Surface Standoff Missile) yltävät hyvin Olenijan tulikohtaan, vaikka ohjukset laukaistaisiin Suomen ilmatilasta. Kun JASSM-ohjukset aikautetaan iskemään samanaikaisesti eri lähestymissuunnista, sillä pystytään kyllästämään Venäjän ilmatorjuntaa. Ilmaoperaatiossa hyökättäisiin samalla myökin Venäjän ilmavalvontasensori- ja tutkaverkkoa, ilmatorjunnan tuliasemia ja hävittäjätukikohtia vastaan. Käytettävä asekalusto olisi JASSM-ohjuksien ohella vaihtoehtoisesti niin ikään Hornetiemme AGM-154 JSOW-ohjukset (Joint Standoff Weapon) tai JDAM-täsmäpommit (Joint Direct Attack Munition). Yhtä lailla voitaisiin käyttää raskaita raketinheittimiä ja erikoisjoukkoiskuja osana operaatiota. Tarkastelu on kovin hypoteettinen, mutta Puolustusvoimilta tarvittava suorituskyky löytyy nyt ja joka päivä.
Miksi?
Etelä-Venäjällä, Engelsin pommikonetukikohdalla on karvaita kokemuksia Ukrainan kyvystä vaikuttaa yllättävän kauas. Ukrainan iskettyä Engelsiin, Venäjä siirsikin pommikonekalustoaan turvaan, ilmeisesti Siperian suuntaan, mutta nyt konemäärät näyttävät lisääntyneen myös täällä pohjoisessa. Kyseessä voi siis olla Ukrainan sodan pakottama suojaväistö melko harvalukuisten strategista merkitystä omaavien koneiden suojaamiseksi.
Toisaalta tällainen voiman väliaikainen projisointi eri puolille maata ei ole normaalitoiminnassakaan tavatonta. Mistään kovin poikkeavasta ja mullistavasta muutoksesta ei siis ole kyse. Näin välillä toimitaan, mutta toki nyt saattaa käytävän sodan takia olla useita vaikuttimia tapahtuneelle.
Kyse voi olla myös harjoitustoiminnasta, jossa tukikohtien toiminnan ylläpito- ja huoltokapasiteettia harjoitutetaan, parannetaan sekä testataan suorituskykyä. Yhtälailla lentomiehistöt ja ilmaoperaatioiden johtamisjärjestelmä harjaantuu tehtävissään, kun toiminta on aktiivista. Arktisen alueen lentotoiminnan harjoittelu vaikeissa olosuhteissa on joka tapauksessa perusteltua, kun pohjoisten alueiden sotilaspoliittinen merkittävyys on selvästi nousussa.
Olipa syy koneiden lisääntymiseen mikä vain, niin Suomi seuraa tilannetta herkeämättä. Elektronisella tiedustelulla ilmasta ja maasta voidaan seurata eri konetyyppien ja jokaisen lentokoneyksilön lähtöjä ja laskeutumisia niiden elektronisen, yksilöllisen ”sormenjäljen” perusteella. Käytettävissä on kaupallisten sateliittiyhtiöiden varsin tarkat ilmakuvat sekä tietenkin Naton ja muu kahdenvälinen tiedustelutiedon vaihto. Merkittävää tietoa paljastuu myös avoimista lähteistä, mm. sosiaalisen median kuva- ja videomateriaalista.
Jos kriisi kärjistyisi täällä Pohjois-Euroopassa, pommikonekalusto vedettäisiin isolta osalta syvemmälle Keski-Venäjälle, jolloin sen suojaaminen olisi huomattavasti helpompaa. Ei siis hätää näiden pommareiden vuoksi. Olemme turvassa.
