Wall Street Journalin mukaan kolmessa läntisessä pääkaupungissa, Lontoossa, Pariisissa ja Berliinissä pohditaan tällä hetkellä mahdollisuutta ottaa Vilnan Nato-kokouksessa kesällä esiin puolustusliiton sekä Ukrainan välille solmittava laaja puolustussopimus.
Sopimus ei sisältäisi Artikla 5:n mukaisia turvatakuita eikä pysyvien Nato-joukkojen sijoituksia Ukrainan maaperälle, mutta takaisi erityisesti laajan länsiaseiden saatavuuden. Ainakin Saksa on jo ilmoittanut valmiudestaan toimittaa Ukrainaan jatkossa esimerkiksi kehittyneitä ilmatorjunta- ja tykistöjärjestelmiä.
Siitä, olisiko kyseessä välivaihe ennen puolustusliiton jäsenyyttä vai pysyvämpi ratkaisu, ei ole mitään takeita.
Hankkeen taustalla vaikuttaa Euroopan suurvaltojen eliiteissä kytevä epäluulo siitä, onko Ukraina nykyisen aseavun myötäkään kykeneväinen Krimin takaisinvaltaukseen tuhoamatta samalla omia tulevaisuudennäkymiään.
Toisaalta länsiliittouman piirissä vallitsee laaja yksimielisyys, jonka mukaan jäätyneet konfliktit Venäjän kanssa leimahtavat aina ennemmin tai myöhemmin uudelleen.
Näin uskotaan käyvän myös Ukrainassa, jos se aselepoon suostuisi.
Maan aseistaminen hampaisiin saakka voisi kuitenkin puolustussopimuksen arkkitehtien mukaan uuden hyökkäyksen ehkäistä.
Niinpä tieto laajasta Nato-yhteistyöstä antaisi myös presidentti Volodymyr Zelenskyille mahdollisuuden puhua Kremlin kanssa taisteluiden lopettamisesta jo ennen kuin kaikki venäläiset joukot on fyysisesti ajettu maasta pois.
Itä- ja Keski-Euroopan Nato-maissa ehdotus on otettu vastaan ristiriitaisin tuntein.
Puolustussopimusta ei suoralta kädeltä tyrmätä, mutta jos se antaisi tekosyyn Venäjän alueelliseen laajenemiseen tai Ukrainan lopullisen Nato-jäsenyyden estymiseen, ei ajatus suuremmin innostakaan.
