Puolustusvoimien lisärahoitushankinnat jatkuvat
Turvallisuustilanteen kiristymisen takia 20.5.2022 myönnetyllä Puolustusvoimien lisärahoituksella (666 miljoonaa euroa vuodelle 2022, 788 miljoonaa euroa vuodelle 2023 ja vuosille 2024–2026 noin 408–536 miljoonaa euroa vuodessa eli yhteensä 2,2 miljardia euroa) sekä puolustusbudjetilla (6,1 miljardia euroa vuonna 2023) rahoitettavat Puolustusvoimien hankinnat jatkuvat loppuvuodesta 2022 aina vuoteen 2026 asti. Suomen Sotilas kokosi tähän asti julkistetut hankinnat.
Marraskuun 24. päivänä 2022 julkistettiin Merivoimien 57 mm:n laivatykkien ampumatarvikkeiden hankinta. BAE Systems Bofors 57 Mk 3- ja 57A-automaattitykkijärjestelmä on tällä hetkellä käytössä Hämeenmaa-luokan miinalaivoilla sekä Hamina-luokan ohjusveneissä, ja sama järjestelmä tulee käyttöön myös Pohjanmaa-luokan korveteille (Laivue 2020 -hanke). Osassa Merivoimien aluksista, kuten Rauma-luokan ohjusveneissä, käytetään saman valmistajan 40 mm:n automaattitykkijärjestelmiä.
Merivoimien 57 mm:n taisteluampumatarvikehankinnan arvo on 2,6 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa. Toimittajana on ruotsalainen mutta brittiomisteinen BAE Systems Bofors Ab. Hankinta on Ruotsin Försvarets Materielverk -viranomaisen ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen yhteishankinta, mikä varmistaa alhaisemmat hinnat ja paremmat toimitusehdot.
Marraskuun 29. päivänä 2022 julkistettiin kotimaisten Viestiasema A -laitesuojien hankinta Conlog Oy:ltä. Laitesuoja perustuu 20 jalan pituiseen konttiin, johon voidaan asentaa erilaisia johtamis- ja viestilaitteita sekä -järjestelmiä. Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on 39,1 miljoonaa euroa, ja se liittyy Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelmaan. Hankinnan työllistävä vaikutus kotimaassa on noin 113 henkilötyövuotta.
Valoa pimeään
Joulukuun 5. päivänä 2022 julkistettiin pimeätoimintavälineiden lisähankinta Senop Oy:ltä pääasiassa Maavoimien jalkaväkijoukoille. Hankinnan arvonlisäverollinen arvo on noin 16 miljoonaa euroa, ja se sisältää pääasiassa valonvahvistimia, lasertähtäimiä sekä niiden varaosia. Hankinnan kotimainen työllisyysvaikutus on arviolta 53 henkilötyövuotta, mikä sisältää laitteiden elinkaaren aikaisen kunnossapidon. Tämä on jatkoa aiemmalle kesäkuun 2022 pimeätoimintavälineiden hankinnalle Senop Oy:ltä 24 miljoonalla eurolla.
Joulukuun 9. päivänä 2022 julkistettiin SPIKE SR- ja LR2- ja ER2-ohjusjärjestelmien hankinta, jonka arvonlisäveroton kokonaisarvo on 223,6 miljoonaa euroa. Spike SR- ja LR2-hankinta on Maavoimien kriittisiin lisähankintoihin sisältyvä panssaritorjunnan suorituskyvyn täydennyshankinta. Hankinnalla kasvatetaan SPIKE LR -ohjusten lukumäärää PSTOHJ2000M-järjestelmään, ja ensimmäistä kertaa hankittavilla SPIKE SR -ohjusten uusilla ominaisuuksilla kehitetään panssarintorjuntajoukkojen suorituskykyä.
PSTOHJ2000M-järjestelmän pst-ohjusten ampumaetäisyys on neljä kilometriä, ja se kasvaa uusilla LR2-ohjuksilla 5,5 kilometriin asti. Lisäksi uusilla LR2-ohjuksilla voidaan torjua myös aktiivisuojalla varustettuja maaleja. Spike SR on kevyempi, vain kahdeksan kilon painoinen kertakäyttöinen pst-ohjus, jonka ampumaetäisyys on 50 metristä 1,5 kilometriin.
Hankinnalla parannetaan Maavoiminen panssarintorjuntakykyä sekä rannikkojoukkojen tulivoimaa. Merivoimille hankittava ER2-järjestelmä on rannikkojoukoille soveltuva keskipitkän tai pitkän kantaman järjestelmä, jolla kyetään vaikuttamaan aluksiin ja rakennuksiin. Nykyisen PO06 Euro Spike ER -ohjusjärjestelmän ampumaetäisyys on kahdeksan kilometriä ja uuden SPIKE ER2-ohjusjärjestelmän 10 kilometriä.
Järjestelmien kunnossapito toteutetaan strategisen kumppanuustoimittajan Millog Oy:n kanssa. Järjestelmän kunnossapidon työllistävä vaikutus Millog Oy:llä on kolme henkilötyövuotta. SPIKE-järjestelmän kunnossapito Millog Oy:llä lisääntyy hankinnan myötä.
Tulta syvemmälle
Joulukuun 12. päivänä 2022 julkistettiin 122 mm:n pitkän kantaman tykistörakettien hankinta Israelista kevyille 122 RAKH 89 M1 -tykistöraketinheittimille. Hankinnan kokonaisarvo on noin 70 miljoonaa euroa.
Tykistöraketinheitin 122 RAKH 89 M1 on alun perin Tšekissä valmistettu, neuvostoliittolaiseen BM-21 Grad -raketinheittimeen perustuva Raketomet vzor 1970/1985 (RM-70/85) -raketinheitin, jota hankittiin Puolustusvoimille 36 kpl entisen Itä-Saksan varmuusvarastoista Saksojen yhdistymisen jälkeen. Sen alustana on 8×8 Tatra 815 -maastokuorma-auto, ja se voi laukaista 40 rakettia 20 sekunnissa. Raketinheitinajoneuvo kuljettaa myös toisen 40 raketin taisteluannoksen heittimen nopeaa uudelleenlatausta varten.
Valmistajasta, mallista ja taistelulatauksesta riippuen 122 mm:n tykistörakettien maksimikantama voi olla 20–40 kilometriä. Pitkän kantaman tykistöraketti -termin käyttö antaa aihetta olettaa, että nyt ei hankittu 122 mm:n täsmäohjuksia vaan perinteisiä tykistöraketteja, joiden kantama lähenee 40 kilometriä. Israelin maininta toimittajavaltiona taas vuorostaan tarkoittanee sitä, että hankitut raketit ovat Elbit Systemsin Accular 122 -raketteja, joilla on 20 kilon taistelulatauksella 40 kilometrin maksimikantama ja alhaisempi hajonta. Koska 122 mm:n raketinheittimillä yleensä vaikutetaan massamaisesti aluemaaleihin, Accular 122 on siihen eräs parhaimmista saatavilla olevista vaihtoehtoista.
Joulukuun 12. päivänä 2022 julkistettiin lyhyen kantaman Bolide-ilmatorjuntaohjusten hankinta ruotsalaiselta Saab Dynamics Ab:ltä käytettäväksi Puolustusvoimien ITO05 (ASRAD-R)- ja ITO05M (RBS70) -ilmatorjuntaohjusjärjestelmissä. Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on 76,6 miljoonaa euroa. Lasersädettä seuraavan, komento-ohjatun Bolide-ilmatorjuntaohjuksen korkeusulottuma on viisi kilometriä ja vaakakantama yli yhdeksän kilometriä, ja sillä voidaan tehokkaasti torjua lentokoneita, helikoptereita, lennokkeja ja risteilyohjuksia.
Liikkuvuutta, suojaa ja tiedonhallintaa
Joulukuun 19. päivänä 2022 julkistettiin 25 panssaroidun Sisu GTP 4×4 -monikäyttöajoneuvon hankinta Maavoimille Oy Sisu Auto Ab:ltä. Hankinta on jatkoa kuuden Sisu GTP 4×4 -ajoneuvon hankinnalle Maavoimien testikäyttöön vuonna 2020 ja seurausta testauksen positiivisista käyttökokemuksista. Hankinnan kokonaisarvo on noin 19,1 miljoonaa euroa ja kotimainen työllistämisvaikutus noin 53 henkilötyövuotta.
Sisu GTP 4×4 on panssaroitu MRAP (miinoilta ja väijytyksiltä suojattu) -ajoneuvo, jonka taistelumassa on korkeintaan 16 500 kiloa ja hyötykuorma 5 000 kiloa. Modulaarisen ajoneuvon miehistönä voi olla mallista ja tehtävästä riippuen 2, 2+2/2+3 tai 2+8 taistelijaa. GTP 4×4:n aseistuksena tulee todennäköisesti olemaan kattoluukkuun asennettu konekivääri.
Joulukuun 21. päivänä 2022 julkistettiin uuden tiedonhallintajärjestelmäkokonaisuuden hankinta Puolustusvoimille. Tiedonhallintajärjestelmäkokonaisuus sisältää valmisohjelmiston käyttöönotettuna sekä valmisohjelmiston käyttöön liittyvän ylläpidon ja jatkokehittämisen. Hankinta toteutetaan vuosina 2023–2028, ylläpito ja jatkokehittäminen vuosina 2029–2036. Tiedonhallintajärjestelmäkokonaisuuden toimittaa Innofactor Software Oy.
Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on 22 miljoonaa euroa. Työllistävä vaikutus kotimaassa on noin 70 henkilötyövuotta.
Ilmasuorituskykyä
Ainakin kaksi Puolustusvoimien mahdollista hankintaa on jäänyt julkistamatta, mutta niistä on saatu tietoa Yhdysvaltojen sotilasmateriaalivientiä valvovan DSCA-viranomaisen julkisista vientilupailmoituksista. Koska DSCA:n julkistamat myönnetyt amerikkalaiset vientiluvat eivät automaattisesti tarkoita sitä, että hankinta on tehty, ja ne myönnetään maksimaaliselle kaluston kirjolle ja määrälle sekä kaupan arvolle, niiden pohjalta tehdyt hankinnat voivat loppujen lopuksi olla toisenlaisia niin sisällöltään, määriltään kuin arvoltaankin.
DSCA:n 28.11.2022 julkaiseman vientilupailmoituksen mukaan Suomi olisi hankkimassa 40 lämpöhakuista lyhyen kantaman AIM-9X Sidewinder Block II -ilmataisteluohjusta ja 48 AGM-154 Joint Stand Off Weapon (JSOW) -täsmäliitopommia. Muitakin koulutus- ja harjoituskäytön sekä ylläpidon kannalta tarvittavia tuotteita ja palveluja sisältävän hankinnan arvo olisi 323,3 miljoonaa dollaria eli noin 303,4 miljoonaa euroa.
Lyhyen kantaman AIM-9X Sidewinder -ilmataisteluohjus on ollut käytössä Ilmavoimien Boeing F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjissä niiden MLU1-elinkaaripäivyksen myötä vuodesta 2008 alkaen, jolloin AIM-9X Block 1 -ohjuksia hankittiin noin 150. Ohjuksia on luultavasti hankittu senkin jälkeen, mutta määrät eivät ole tiedossa. Datalinkin ansiosta AIM-9X Sidewinder -ilmataisteluohjus voidaan lukita maaliin laukaisun jälkeen, ja JHMCS-kypärätähtäinjärjestelmän avulla se voidaan laukaista jopa takasektoriin. Siinä on kuvantava lämpökamerapohjainen hakeutumisjärjestelmä. AIM-9X Block II on ohjuksen uusin kehitysversio.
AGM-154 JSOW on keskipitkän kantaman täsmäliitopommi, jolla on matalalta pudotettuna 22 kilometrin ja korkealta pudotettuna 130 kilometrin kantama. Noin 500 kilon painoisessa JSOW-pommissa on 225 kilon taistelulataus. JSOW-liitopommi on INS- ja GPS-hakuinen, ja se on varustettu kuvantavalla lämpöhakuisella loppuhakeutumisjärjestelmällä.
Sekä AIM-9X Sidewinder Block II -ohjuksia että AGM-154 JSOW -täsmäliitopommeja voidaan käyttää niin Ilmavoimien nykyisissä Hornet-monitoimihävittäjissä kuin tulevissa F-35A-häivemonitoimihävittäjissä.
Ohjusten ja liitopomminen määristä päätellen hankinta on tarkoitettu ensisijaisesti Ilmavoimien nykyistä Hornet-hävittäjäkalustoa varten eli nostamaan Suomen puolustuskykyä nopealla aikataululla.
Stingereitä
DSCA:n 1.12.2022 julkaiseman vientilupailmoituksen mukaan Suomi olisi hankkimassa 350 lyhyen kantaman lämpöhakuista FIM-92K Stinger -ilmatorjuntaohjusta, viisi Production Verification Flight Test (PVFT) -harjoitusohjusta sekä muita niihin liittyviä tuotteita ja palveluja. Mahdollisen hankinnan arvo olisi 380 miljoonaa dollaria eli noin 356,6 miljoonaa euroa.
Vuonna 2015 Yhdysvalloista hankittiin 200 Suomessa tunnuksella ITO15 tunnettua olalta laukaistavaa FIM-92F Stinger-RMP Block I -ohjusta, jotka toimitettiin vuoteen 2017 mennessä. Samalla Tanskasta ostettiin vanhempia 1990-luvulla valmistettuja FIM-92C Stinger-RMP -ohjuksia 171 kpl. FIM-92K on Stinger-ohjuksen uusin kehitysversio, jonka herätesytytin on modernisoitu lennokkien torjuntaan paremmin soveltuvaksi, ja ohjus voidaan lukita maaliin myös laukaisuajoneuvosta saatavan maalinosoituksen avulla. Valitettavasti olalta laukaistavien MANPADS-ilmatorjuntaohjusten kaupoissa ei yleensä yksilöidä hankintoja ohjusten laukaisulaitteiden ja määrien osalta.
FIM-92 Stinger -ilmatorjuntaohjuksen korkeusulottuma ja vaakakantama ovat molemmat viisi kilometriä, ja sillä voidaan tehokkaasti torjua lentokoneita, helikoptereita, lennokkeja ja risteilyohjuksia.
Artikkelikuva: PSTOHJ2000M-järjestelmä. Kadetti hakemassa panssarintorjuntaohjuksen oikeaa ampuma-asentoa. Puolustusvoimat
