Tässä katsauksessa esitettävät tiedot perustuvat julkisiin lähteisiin, joiden paikkansapitävyyttä pyritään tarkistamaan käyttämällä useita eri lähteitä. Tiedot ovat tämän vuoksi arvioita ja virheitäkin voi löytyä. Taistelutilanteen eläessä myös karttakuva on vain suuntaa-antava. Paikannimissä käytetään jatkossa tässä kartassa käytettäviä suomenkielisiä nimiä.
Yleistilanne
Kulutussota Donbassissa on jatkunut jo kaksi kuukautta molempia osapuolia pahasti kuluttaen. Sekä Venäjän että Ukrainan väsyneiden joukkojen keskuudessa on havaittu moraalin laskua.
Ukrainalaisten puolella on tapahtunut jonkin verran karkaamisia, Venäjän puolella jopa joukkokieltäytymisiä. Moraaliongelmat näyttävät olevan selvästi suurempia venäläisillä, joiden on vaikea ymmärtää minkä vuoksi he taistelevat Ukrainassa.
Venäläisten tehostunut ilmatorjunta ja elektroninen häirintä Donbassin alueella vaikeuttavat ukrainalaisten lennokkien ja vaanivien lennokkien käyttöä. Ukraina on vähentänyt suoritusten määrää alueella ja pyrkii käyttämään lennokkeja enemmän eteläisellä rintamalla, missä venäläisten vastatoimet eivät ole yhtä tehokkaita.
Venäjä pyrkinee saamaan Luhanskin oblastin alueen haltuunsa kesäkuun loppuun mennessä, siksi taistelujen painopiste on voimakkaasti Severodonetskin suunnalla. Kaupungin valtaamisen lisäksi venäläiset yrittävät saartaa heti Severodonetskin länsipuolella olevaa Lysintsanskin kaupunkia välttääkseen raskaat rintamahyökkäykset.
Harkovan suunnassa venäläiset ovat kyenneet hieman työntämään ukrainalaisia taaksepäin. Etelässä ja kaakossa venäläiset sitovat ukrainalaisia edelleen Donbassissa ja Zaporizzjan suunnissa, mutta mitään merkittäviä hyökkäyksiä ei ole vielä tehty. Ukrainalaiset ovat puolestaan ottaneet aloitteen Hersonin suunnassa ja työntäneet venäläisiä takaisin jälkimmäisten vastahyökkäyksistä huolimatta.
Mustallamerellä ja Transnistriassa on ollut suhteellisen rauhallista. Venäjä jatkaa Ukrainan merisaartoa ja estää viljan kuljetuksen Ukrainasta aiheuttaen näin nälänhätää Lähi-Idässä ja Afrikassa. Ukraina on puolestaan kyennyt aiheuttamaan Venäjän Mustanmeren laivastolle lisää tappioita meritorjuntaohjus- ja lennokki-iskuilla.
Venäjä on jatkanut ilmaiskuja siviili-infrastruktuuria ja teollisuutta vastaan, mutta pienentyneellä intensiteetillä ohjuskaluston vähäisyyden takia. Vallatuilla alueilla, etenkin Hersonissa, venäläiset valmistelevat edelleen alueiden liittämistä Venäjään. Ukrainalaisen väestön aktiivinen vastarinta ja partisaanitoiminta on kasvussa Etelä-Ukrainassa.
Venäjä on lisännyt informaatio- ja psykologisia operaatioitaan pyrkien murtamaan ukrainalaisten sotilaiden taistelutahtoa lähettämällä sotilaille tekstiviestejä, joissa heitä uhataan ja kehotetaan antautumaan tai pakenemaan.
Venäjä jatkaa viljan varastamista vientiä ulkomaille presidentti Putinin määräysten mukaisesti.
Taistelut pääsuunnissa edellisen viikon aikana
Ukrainalaiset tekivät 22.6. lennokki-iskun Rostovin pohjoispuolella, Novosahtinskin kaupungissa olevaan öljynjalostamoon. Yli 160 kilometrin syvyyteen tehdyllä iskulla pyrittäneen vaikeuttamaan venäläisten polttoainehuoltoa, luomaan epävarmuutta ja pakottamaan venäläiset sitomaan resursseja selustansa suojaamiseen.
Harkovan alueella ukrainalaisten erikoisjoukkojen ja 127. Prikaatin eteneminen pysähtyi joitakin viikkoja sitten.
Venäläiset ovat keskittyneet estämään ukrainalaisten etenemisen Venäjän rajalle. Lisäksi he ovat tehneet rajallisia vastahyökkäyksiä Ternovan suunnassa pystyen työntämään ukrainalaisia hieman taaksepäin. Ukrainalaiset eivät ole kyenneet jatkamaan hyökkäystä itään kohti venäläisten huoltoreittejä.
Harkovan kaakkoispuolella Izjumin-Lyman suunnassa venäläiset hyökkäävät 1. Kaartin Panssariarmeijan, 20., 29., 35. Armeijoiden ja 68. Armeijakunnan sekä maahanlaskujoukkojen avulla. Painopiste on Slovianskin suunnassa. Slovianskin valtaus mahdollistaisi hyökkäyksen jatkamisen Krematorskin suuntaan ja edelleen ukrainalaisten selustaan. Ukrainan 95. Maahanlaskuprikaatin (MHPR) ja 30. Mekanisoidun Prikaatin (MEKPR) puolustus Donets-joen varrella on kuitenkin toistaiseksi pitänyt ja venäläisten yritykset ylittää joki on torjuttu.
Severodonetskissa Ukrainan 57. Moottoroituprikaati, 111. Paikallispuolustusprikaati (PPPR) ja ulkomaiset vapaaehtoiset ovat taistelleet kaupungissa kiivaasti tshetsheenijoukkojen, Luhanskin ”kansantasavallan” 2. Armeijakunnan ja Venäjän 150. Moottoroidun Jalkaväkidivisioonan joukkojen kanssa. Molemmat osapuolet ovat käyttäneet ilmavoimia ja tykistöä tukemaan taisteluita venäläisten nauttiessa suuresta määrällisestä ylivoimasta epäsuoran tulen suhteen. Taistelut ovat aaltoilleet kaupungin alueella ja tällä hetkellä ukrainalaisilla on ilmeisesti hallussaan enää Azotin teollisuusalue. Donets-joen ylittävät sillat on pääosin tuhottu, mikä vaikeuttaa ukrainalaisten huoltoa. Ukrainalaiset ovat kuitenkin pitäneet itsepäisesti kiinni Severodonetskin laitaosista kuluttaakseen ja hidastaakseen venäläisiä asutuskeskustaisteluissa.
Venäläiset ovat tulittaneet kiivaasti myös heti Severodonetskin länsipuolella olevaa Lysintsanskin kaupunkia. Donets-joen länsirannalla hieman korkeammassa maastossa oleva Lysintsanskin on edullinen puolustusasema, johon on ryhmitetty ainakin osia 128. Vuoristoprikaatista, 115. PPPR:sta ja 4. Kansalliskaartin Prikaatista. Venäläiset ovat pyrkineet saartamaan ukrainalaisia hyökkäämällä sekä Lysintsanskin eteläpuolella että Popasnan suunnassa katkaistakseen ukrainalaisten huollon valtatie T1302:n kautta. Viime päivinä venäläiset ovat päässeet eteenpäin sekä Toshkivkassa, Lysitsanskin eteläpuolella, että Popasnasta pohjoiseen, uhaten hyökkäyskiilojen välissä olevassa Zoloten kaupungissa olevia ukrainalaisia joukkoja saarrostuksella.
Popasnan suunnassa venäläiset 76. ja 106. Maahanlaskudivisioonien, 5. Armeijan ja eri merijalkaväkiprikaatien joukot vahvennettuina Wagnerin palkkasotilailla uhkaavat Severodonetskiin johtavaa T1302 -valtatietä. Ukrainan 109. PPPR, 80. Ilmarynnäkköprikaati sekä 14. MEKPR ja 17. Panssariprikaati ovat kyenneet pysäyttämään venäläisten etenemisen länteen. Huoltotie on ajoittain tulen alla, mutta edelleen käytettävissä. Venäläiset ovat tehneet ilmaiskuja Lysintsanskin eteläpuolelle pyrkien ilmeisesti eristämään kaupungin puolustajat ja vaikeuttamaan huoltoa.
Ukrainalaisten 115. PPPR ja 30. MEKPR puolustavat Bakhmutin linnoitettua kylää, joka on nyt venäläisten tykistön kantaman sisällä. Venäjän 5. Armeijan joukot ovat yrittäneet edetä Bakhmutin suuntaan, koska kaupungin valtaus tai sen kiertäminen mahdollistaisi etenemisen pohjoiseen Slovianskin suuntaan ja ukrainalaisten joukkojen laajemman saarrostuksen. Venäläisten hyökkäykset kylän suuntaan on kuitenkin toistaiseksi torjuttu.
Etelämpänä Donetskin suunnassa venäläiset ovat jatkaneet hyökkäyksiä sitoakseen alueella olevia ukrainalaisia joukkoja ja estääkseen Severodonetskin suunnan vahventamisen.
Eteläisellä rintamalla venäläiset ovat jatkaneet 58. Armeijan 19. Kaartin Moottoroidun Jalkaväkidivisioonan (KMTJVD), 42. KMTJVD:n ja 155. Erillisen Merijalkaväkiprikaatinvoimilla ukrainalaisten sitomista ilman suurempia hyökkäysoperaatioita. Venäläiset ovat käyttäneet tykistöä aktiivisesti etenkin Zaporitzzjan suunnassa. Venäläiset ovat ryhmittäneet Zaporitzzjan eteläpuolella olevan Vasylivkankaupungin alueelle 30 vanhaa T-62 -panssarivaunua pysyviin tuliasemiin. Näillä pyrittäneen suojaamaan venäläisten huollon kannalta tärkeää T0812 -valtatietä ukrainalaisten vastahyökkäyksiltä.
Venäläiset ovat korjanneet oman ilmoituksensa mukaan 750 kilometriä rautateitä Krimin ja Venäjän välillä. Samaan aikaan Mariupolin kaupungissa venäläiset eivät ole kyenneet takaamaan väestölle edes perustavaa laatua olevaa huoltoa ja sosiaaliturvaa. Donetskin ”kansantasavallan” viranomaisten painopisteenä on sen sijaan ollut sellaisten koulujen avaaminen, joissa opetusta annetaan lapsille vain venäjän kielellä.
Krimin pohjoispuolella venäläisten 8. ja 49. Armeijan ja 22. Armeijakunnan joukot ovat pyrkineet vahvistamaan puolustusasemiaan ja torjumaan ukrainalaisten hyökkäyksiä Dnieprin pohjoispuolisella alueella. Ukrainalaiset ovat kyenneet tunkeutumaan hyökkäyksillään noin 15 kilometrin päähän Hersonista. Venäläiset ovat pyrkineet vaikuttamaan ukrainalaisten etenemiseen etenkin tykistöllä sekä tekemällä pitkän kantaman ohjusiskuja Mykolajiviin ja Odessaan. Iskuissa on käytetty myös K-300P Bastion -meritorjuntaohjuksia, mikä voi olla merkki Venäjän ohjuspulasta.
Venäläiset ovat jatkaneet toimia Harkovan oblastin ottamiseksi Venäjän hallintoon ja ukrainalaisten vastarinta on kiihtynyt samaan tahtiin. Venäjän asettamia hallintovirkamiehiä on loukkaantunut pommi-iskuissa ja vahvistamattomien tietojen mukaan useita yksin tai pienissä ryhmissä liikkuneita venäläisiä sotilaita on ammuttu.
Transnistriassa venäläiset ovat pitäneet joukkojaan korkeassa valmiudessa, mutta viitteitä hyökkäyksestä Odessan suuntaan ei ole havaittu viikon aikana.
Mustallamerellä venäläiset ovat jatkaneet Käärmesaarella olevien asemien vahventamista. Ukrainalaiset ovat puolestaan iskeneet Käärmesaarella olevia joukkoja vastaan ohjuksilla ja lennokeilla tappioita aiheuttaen. Tämän lisäksi ukrainalaiset onnistuivat upottamaan Käärmesaarelle materiaalia kuljettaneen suuren hinaajan sekä ovat ilmeisesti iskeneet myös Venäjän haltuun ottamaa porauslauttaa vastaan. Venäläiset eivät enää uskalla operoida Ukrainan rannikon tuntumassa.
Venäläisten operaatio tulevan viikon aikana
Harkovassa venäläiset pyrkinevät edelleen pitämään hallussaan olevat alueet ja estämään ukrainalaisten etenemisen Venäjän rajalle tai venäläisten huoltoreiteille idässä. Venäläisillä ei ole toistaiseksi voimia merkittäviin vastahyökkäyksiin ja ukrainalaisia kulutetaan etupäässä tykistöllä. Ukrainalaisillakaan ei ilmeisesti ole kykyä hyökätä kohti venäläisten huoltoreittejä idässä, jolloin tilanne säilynee alueella suhteellisen rauhallisena.
Izjumin-Lyman suunnassa venäläiset todennäköisesti pyrkivät jatkamaan hyökkäystä Slovianskin suuntaan. Tavoitteena on vähintään sitoa ukrainalaisia ja estää joukkojen siirtäminen Severodonetskin suuntaan.
Severodonetskissa venäläiset pyrkivät valtaamaan kaupungin ja etenemään Donets-joen itärannalle. Samalla pyritään saartamaan Lysytsansk etelästä, jotta vältetään kuluttava ylimenohyökkäys Donets-joen ylitse. Severodonetskin hyökkäystä tuetaan hyökkäyksillä Popasnan suunnassa, jossa pyritään sekä katkaisemaan ukrainalaisten huoltotiet pohjoiseen, että saartamaan ukrainalaisten puolustusasemia.
Donetskin suunnassa jatkettaneen hyökkäyksiä ukrainalaisten sitomiseksi.
Eteläisellä rintamalla venäläiset pyrkinevät sitomaan ukrainalaisia, mutta näyttää siltä, että kykyä aloittaa uusi suurempi hyökkäys puuttuu. Sen sijaan ollaan ryhmittymässä vahvemmin puolustukseen ja selustan suojaamiseen.
Krimin pohjoispuolella venäläiset pyrkinevät edelleen pitämään saavuttamansa tasan ja vahventamaan puolustustaansekä pysäyttämään ukrainalaisten vastahyökkäyksen Hersonin suuntaan.
Operaatiot kuukauden tähtäimellä
Venäläisten suurhyökkäys Donbassissa on pääosin epäonnistunut ukrainalaisten sitkeän vastarinnan takia. Kahden kuukauden taisteluiden jälkeen ei ole saatu merkittäviä läpimurtoja. Venäläiset todennäköisesti saavat kuitenkin taktisen voiton valtaamalla Severodonetskin-Lysytsanskin alueen ja siten haltuunsa koko Luhanskin oblastin. Venäläiset joukot lienevät tämän jälkeen kuitenkin niin kuluneita, että heillä ei ole kykyä uuden voimakkaan hyökkäyksen aloittamiseen heinäkuun aikana. Venäläiset keskittynevät valtaamiensa alueiden pitämiseen sekä ukrainalaisten kuluttamiseen epäsuoralla tulella ja rajoitetuilla vastahyökkäyksillä samalla kun venäläiset yrittävät kasvattaa voimaansa.
Ukrainalaisten itsepäinen puolustustaistelu Severodonetskissa on kuluttanut venäläisiä, mutta on johtanut myös suuriin omiin tappioihin. Tappioiden takia Ukrainalla ei välttämättä ole enää kykyä ottaa aloitetta haltuun operatiivisella tasolla aloittaen suuria vastahyökkäyksiä. Tähän voi olla mahdollisuuksia heinäkuun lopulla etenkin Hersonin suunnassa, missä hyökkäys kuitenkin todennäköisesti pysähtyisi Dniepr-joelle. Toinen mahdollinen vastahyökkäyssuunta on eteläinen rintama Zaporizzjasta itään.
Mustallamerellä Venäjä pyrkinee edelleen turvaamaan Käärmesaaren hallussapidon ja ryhmittämään sinne pitkän kantaman ilmatorjunta- ja pintatorjuntajärjestelmiä taatakseen merisaarron ylläpidon ja estääkseen Ukrainan ilmavoimien sekä lennokkien toiminnan.
Tappiolukujen vertailua
Seuraavassa on Ukrainan puolustusministeriön ilmoitus ja suluissa hollantilaisen Oryxin ilmoitus Venäjän tappioista 22.6. mennessä:
Kaikkiaan 1504 (789) panssarivaunua, 3632 (1842) panssariajoneuvoa, 756 (203) tykkiä ja kranaatinheitintä, 240 (80) raketinheitintä, 99 (86) ilmatorjunta-asetta/-järjestelmää, 2548 (1184) pyöräajoneuvoa, 620 (88) lennokkia, 216 (35) taistelulentokonetta, 183 (48) helikopteria, risteilijän (1), korvetin, 3 (3) maihinnousualusta ja 5 (5) veneluokan partioalusta ja hinaaja.
Ukrainan mukaan Venäjä on menettänyt kaikkiaan noin 34 430 sotilasta kaatuneina. Tämä sisältää myös palkkasotilaat sekä Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavaltojen” joukot. Tietoa ei ole kyetty vahvistamaan. Länsimaisten tiedustelulähteiden arvioiden mukaan Venäjän asevoimat ovat todennäköisesti menettäneet jo 20 000 sotilasta kaatuneina. Tämä tarkoittaisi todennäköisesti selvästi yli 60 000 sotilaan kokonaistappioita.
Esimerkiksi Donetskin ”kansantasavallan” viranomaiset ovat myöntäneet, että ensimmäisen kolmen kuukauden taistelujen aikana se menetti noin 2000 sotilasta kaatuneina ja 8500 haavoittuneinta, mikä on puolet ”kansantasavallan” armeijasta. Tappioita on korvattu pakko-otoilla, joilla on saatu huonosti motivoitunutta ja kouluttamatonta joukkoa, joiden tappiot ovat niin ikään olleet suuria.
Venäjän kalustotappiot alkavat olla panssarikaluston osalta jo 50% taistelevien joukkojen materiaalista. Materiaalitäydennyksiä on ilmeisesti jonkin verran saatu joukko-osastojen kotivaruskuntien varastoista, mutta ei läheskään riittävästi täydentämään kaikkia tappiota. Venäjä lienee menettänyt kyvyn toteuttaa suurempia operaatioita useammassa kuin yhdessä suunnassa kerrallaan.
Venäjän puolustusministeriön ilmoitus (suluissa Oryxin ilmoitus) Ukrainan tappioista 22.6. mennessä on:
Kaikkiaan 3733 (637) panssarivaunua ja panssariajoneuvoa, 2081 (76) tykkiä ja kranaatinheitintä, 594 (19) raketinheitintä, 349 (49) ilmatorjunta-asetta/-järjestelmää, (301) pyöräajoneuvoa, 1308 (23) lennokkia, 211 (28) taistelulentokonetta ja 132 (11) helikopteria.
Ukrainan henkilöstötappioiksi arvioidaan pitkälti yli 20 000. Pelkästään ulkomaisia taistelijoita Ukraina on Venäjän mukaan menettänyt tuhansia, mukaan lukien parikymmentä suomalaista. Väitteet on osoitettu täysin valheellisiksi.
Venäjän ilmoituksen mukaan Ukrainan asevoimat olisivat menettäneet jo 100% panssarivaunuista ja panssariajoneuvoista, 125% tykistöstä ja kranaatinheittimistöstä, 175% raketinheittimistä, 175% taistelukoneista 260% helikoptereista.
Vaikka Ukrainan arviot Venäjän tappioista ovat todennäköisesti hieman ylimitoitettuja, Venäjän ilmoitukset menevät selvästi jo fantasian puolelle. Ukrainan maavoimien johdon mukaan Ukraina on menettänyt noin 400 taistelupanssarivaunua, 1300 panssariajoneuvoa ja 700 tykistöasetta, mikä merkitsisi 30-50% tappioita. Henkilöstötappiot ovat ukrainalaisten mukaan olleet myös suuria, mutta pienemmät kuin Venäjällä.
Voiman kasvu
Venäjän kyky täydentää joukkojaan tai perustaa uusia on heikentynyt merkittävästi länsimaiden pakotteiden takia. Puutetta yritetään korvata käyttämällä vanhempaa T-62 -panssarivaunukalustoa puolustustehtävissä vapauttamassa uudempaa kalustoa hyökkäyksiin. Tämän lisäksi Ukrainaan siirrettäviä joukkoja on varustettu 1980-luvulla valmisteluilla T-80 -panssarivaunuilla ja BMP-1 -rynnäkköpanssarivaunuilla, mikä osoittaa, että modernisoitua kalustoa ei ole enää joukoille jakaa. Lisäksi pyritään korjaamaan varastoissa olevaa kalustoa taistelukuntoiseksi sekä ”lainata” kalustoa Valko-Venäjältä. Itäisistä sotilaspiireistä on kuljetettu Ukrainaan vanhempaa vedettävää tykistökalustoa, joka on vielä käyttökelpoista varsin staattisessa taistelussa.
Henkilöstötäydennyksissä on myös ongelmia. Sopimussotilaiden rekrytointi ei tehostetusta värväyksestä, vaatimusten alentamisesta ja palkkioiden suurentamisesta huolimatta ole tuonut tuloksia. Myöskään ulkomailta ei ole saatu rekrytoitua kuin joitakin satoja taistelijoita.
Eräiden tietojen mukaan jopa Venäjän eliittijoukoiksi tunnustetuissa maahanlaskujoukoissa on laajasti kieltäydytty osallistumasta taisteluihin Luhanskissa. Muun muassa Suomen lähialueelle sijoitetun 76. Kaartin Maahanlaskudivisioonan sotilaita on palannut Venäjälle kieltäytyen jatkamasta palveluaan Ukrainassa.
Kesän varusmiespalvelukseen astuminen on mennyt erittäin huonosti monilla Venäjän alueilla, vaikka esimerkiksi Krimillä nuorten miesten lääkärintarkastusten tuloksia on väärennetty, jotta henkilöstöä voidaan käskeä palvelukseen. Useilla alueilla nuoret miehet pakoilevat ja piileskelevät välttääkseen palvelukseen joutumisen. Ilmeisesti Venäjällä uskotaan, että varusmiehiksi joutuneita tullaan painostamaan sopimussotilaiksi, jotta heitä voidaan käyttää sotaan Ukrainassa.
Puolustusministeri Shoigu on ilmoittanut, että uusien varusmiesten koulutuksessa huomioidaan Ukrainan taisteluiden opit, muun muassa taistelijaensiavun antamisessa. Taustalla lienee julkisuudessa esiintynyt arvostelu venäläisten joukkojen huonosta koulutustasosta etenkin jalkaväkitaistelussa ja ensiavun antamisessa, mitkä ovat kasvattaneet tappioiden määrää.
Ukrainan asevoimien johto on viime aikoina korostanut joukkojensa kärsimiä suuria tappioita, todennäköisesti painostaakseen länttä jatkamaan aseapua. Merkittävät tappiot ovat varmasti syöneet Ukrainan asevoimien kykyä, mutta toisaalta se on saanut sotasaaliiksi Venäjältä lähes 300 panssarivaunua, yli 700 panssariajoneuvoa, 110 tykkiä ja kranaatinheitintä ja 30 raketinheitintä, joista suuri osa kyettäneen korjaamaan taistelukuntoisiksi. Tämän lisäksi Ukraina on saanut tai saamassa lännestä henkilökohtaiset aseet ja suojavarusteet noin 90 000 sotilaan varustamiseen, yli 70 000 kertasinkoa tai singon laukausta, yli 20 000 panssarintorjuntaohjusta, noin 6500 olkapääohjusta, lähes 300 panssarivaunua, 900 panssariajoneuvoa, 200 panssarihaupitsia, 150 vedettävää tykkiä, 40 raketinheitintä joista 15 MLRS/HIMARS -heittimiä, yli 20 vastatykistötutkaa, 20 taistelulentokonetta ja noin 20 helikopteria. Tämän lisäksi maa on saanut tai saamassa meritorjuntaohjuksia, tehokkaampia ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä ja 50 ilmatorjuntapanssarivaunua.
Kyseisellä materiaalilla Ukraina kykenee tulevina kuukausina pääosin korvaamaan menettämänsä kaluston, osin laadukkaammalla ja modernimmalla kalustolla, sekä varustamaan esimerkiksi useita paikallisjoukkojen kevyitä jalkaväkiprikaateja. Haasteena Ukrainalla on ampumatarvikehuolto. Lännestä on luvattu noin sata miljoonaa käsiasepatruunaa ja alle 300 000 tykistön ammusta. Materiaalikulutus on taisteluissa niin kovaa, että etenkin tykistön ampumatarvikkeita tarvittaisiin merkittävästi lisää. Lisäksi Ukraina haluaisi enemmän raskaita raketinheittimiä, jotka soveltuisivat erityisen hyvin liikkuvaan vastatykistötoimintaan.
Materiaali- ja henkilöstötilanne on kehittymässä lyhyellä aikavälillä Ukrainan eduksi, mikä omalta osaltaan tukee kykyä Ukrainan operatiivisten vastahyökkäysten aloittamiseen kesän aikana edellyttäen, että kalusto saadaan käyttöön ja joukot koulutettua. Ukrainan operatiivisten joukkojen komentajat ovat valittaneet hätäisesti rekrytoitujen paikallisjoukkojen huonosta koulutustasosta, jopa yksittäisten sotilaiden taitojen ollessa huonoja. Joukkojen ja johtajien kouluttaminen vaativiin operatiivisiin vastahyökkäyksiin vaatisi kuukausia, ja on vaikea vielä arvioida, kykeneekö Ukrainan asevoimat tähän kesän aikana.
Venäjällä on enemmän henkilöstöä reservissä ja kalustoa varastoissaan, mutta se ei ole toistaiseksi ollut kykenevä näiden täysimääräiseen hyödyntämiseen ja suurin osa varastoissa olevasta materiaalista on vanhaa verrattuna Ukrainan länsiapuna saamaan materiaaliin.
Ratkaisevaa kesän aikana on, kykeneekö Ukraina luomaan riittävän ylivoiman koulutetun henkilöstön ja tulivoiman osalta aloittaakseen hyökkäykselliset operaatiot. Lisäksi Ukraina tarvitsee parempaa kykyä kiistää Venäjän ilmaylivoiman alueilla, joilla se aikoo hyökätä.
