Ukrainassa on käytössä yleisempien venäläisten tykistökaliiperien (esim. 122 ja 152 millimetriä) lisäksi raskaampiakin kaliipereja, jotka ovat tehokkaampia linnoitettujen asemien tuhoamisessa. Venäläisten kaliiperien lisäksi Ukrainalla on tätä nykyä myös länsimaisia 155 millimetrin tykistöaseita. Tässä artikkelissa luodaan pikainen katsaus sodan molempien osapuolten hieman järeämpään tykistöön. Samalla mainitaan muutama sana betonin läpäisyn maaliballistiikasta.
Raskain asein
Ukrainassa käytettävistä raskaamman kaliiperin tykistöjärjestelmistä voidaan mainita 203 millimetrin 2S7 ”Pioni” -telakanuuna Ukrainan armeijan 43. tykistöprikaatin kokoonpanossa. Ne kaivettiin esiin varmuusvarastoista vuoden 2014 syksyllä Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan. Nyt niitä todellakin tarvitaan toimittamaan järeää ja kauaskantoista tulivoimaa.
Venäläiset käyttävät uudempia 2S7M ”Malka” -telakanuunoita, joiden modernisointiohjelma saatiin päätökseen joulukuussa 2021. Aikataulut ovat varmasti mitoitettu siten, että nämä tykistöaseet saatiin mukaan sotatoimiin. Järeämpää heitinkalustoa edustaa venäläinen 240-millinen tela-ajoneuvoon asennettu 2S4 ”Tulppaani” -kranaatinheitin. Ne on määrä modernisoida 2S4M-heittimiksi.
Tulevaisuus näyttää valoisalta näiden järeiden ja harvinaisten tykistöaseiden osalta. 2S7-telakanuunoiden suuri tulivoima ja kantama ovat tärkeä asejärjestelmällä saavutettava etu. Myös sen hyvä maastoliikkuvuus tuo suojaa.
Raskaiden tykistöaseiden tuomalla lisätulivoimalla Venäjä yrittää murtaa ukrainalaisten vastarintaa Itä-Ukrainassa. Ne ovat huomattavasti tehokkaampia linnoitettuja asemia vastaan kuin pienemmät kaliiperit. Mainittakoon tässä yhteydessä, että Venäjä on käyttänyt myös TOS-1/-1A -termobaarisia raketinheittimiä. Volymetrisen taistelulatauksen palavan aerosolipilven läpitunkevuus tekee elämän helvetiksi linnoitetussa asemassa, ellei sitä ole huomioitu linnoitetta tehtäessä.
Raskas 2S7-telakanuuna
Kuten sanottu, 2S7-telakanuunat ovat käytössä sekä Ukrainalla että Venäjällä. Parannettu Malka-telakanuuna eroaa alkuperäisestä Pioni-telakanuunasta useiden ominaisuuksien johdosta. Malka esimerkiksi kykenee ampumaan 2,5 laukausta minuutissa siinä missä Pionilta onnistuu vain 1,5 laukausta. Malka kantaa kahdeksaa ampumavalmista kranaattia ajopanoksineen Pionin neljän sijaan. Malkassa on parempi radiolaitteisto. Lista on pitkä.
Venäläiset 2S7M Malka -telakanuunat ovat vieläpä juuri modernisoituja, joten teknisesti ne vetävät pidemmän korren ukrainalaisten Pioneihin nähden.
2S7-telakanuunat pystyvät ampumaan yli 47 kilometrin etäisyydelle rakettiavusteisilla projektiileilla. Perusampumatarvike on tyypiltään 3-OF-43-sirpalekranaatti. Sen kokonaispaino on 110 kilogrammaa, josta räjähdeaineen määrä on 17,8 kilogrammaa. Räjähdeaine on tyypiltään A-IX-20-korkearäjähdettä eli heksaalia. Kantama täydellä ajopanoslatauksella on 37,4 kilometriä, lähtöjen ollessa luokkaa 960 metriä sekunnissa. Laukauskokonaisuuden tekninen tyyppimerkintä on 3-VOF-34. Jos puolestaan käytetään puolta ajopanosmäärää, kulkee kokonaisuus merkinnällä 3-VOF-42.
Toinen yleinen 2S7-telakanuunoiden ampumatarvike on 3-O-14 rypälekranaatti (ICM). Venäjä ei allekirjoittanut näitä aseita kieltävää vuoden 2008 Dublinin sopimusta, joten se voi käyttää niitä mielin määrin. Yhdessä kranaatissa on 24 kappaletta tytärammuksia, joista jokainen painaa 1,4 kilogrammaa. Ne ovat kaliiperiltaan 52 millimetriä ja sisältävät 230 grammaa räjähdeainetta. Maksimikantama tällä kranaatilla on 30,4 kilometriä.
Yllä nähdään Ukrainan 43. tykistöprikaatin 2S7 -Pionit taistelutoiminnassa. Telakanuunan 203 millimetrin 2A44 -tykki keinuttaa 46,5 tonnin painoista lavettia melko lailla.
2S4 ”Tulppaani” -kranaatinheitin
2S4 Tulppaani on venäläinen raskas 240 millimetrin kranaatinheitinjärjestelmä. Se otettiin käyttöön vuonna 1972. Se on nähnyt monet sodat ja on tällä hetkellä raskain käytössä oleva kranaatinheitin. Venäläiset ovat käyttäneet Tulppaania ennen kaikkea vuoristoisissa olosuhteissa, joissa maaston esteiden taakse ampuminen onnistuu heittimiltä parhaiten.
Tähän heittimeen saa paljon erilaisia ampumatarvikkeita, joista luetellaan lyhyesti yleisimmät. Järjestelmän perusampumatarvike on 53-F-864. Tällä on maksimikantamaa 9650 metriä taistelulatauksen ollessa 31,9 kiloa TNT-räjähdettä. Koko kranaatti painaa 130,7 kilogrammaa. Rakettiavusteinenkin pidemmän kantaman ampumatarvike löytyy nimeltä 3F2. Sillä on kantamaa noin tuplat verrattuna edellä mainittuun kranaattiin.
Pisteenä i:n päälle 2S4-järjestelmällä voidaan ampua puoliautomaattiseen laserhakeutumiseen perustuvia 3F5 ”Smelchak” (Daredevil) -projektiileja 9200 metrin etäisyydelle. Nämä projektiilit painavat kokonaisuudessaan 134 kilogrammaa. Taistelulataus painaa 32 kilogrammaa, josta räjähdeaineen osuus on 21 kilogrammaa. Smelchak sopii tarkkuutensa vuoksi pesäkkeiden tuhoamiseen, jos vain maalinosoittaja löytyy.
Betonin läpäisyn maaliballistiikkaa
Varmasti monelle katsoessaan useita metrejä paksuja betonirakennelmia tulee väkisinkin mieleen ajatus, että eihän tuosta nyt mikään läpi mene. Kyllä menee – tarkoitusta varten tehty projektiili! Tällöin tosin puhutaan jo ilmasta pudotettavasta pommista, kuten vaikkapa yhdysvaltalaisesta GBU-28:sta. Sen BLU-113-taistelulataus on testeissä mennyt läpi yli kuudesta metristä teräsbetonia. Tykistöllekin saa betonirakenteiden läpäisyyn tarkoitettuja a-tarvikkeita, mutta läpäisyt eivät aivan edellisen kaltaista luokkaa ole.
Betonirakenteita läpäistään tehokkaasti teräskärkisillä penetraattoreilla pohjasytyttimellä varustettuna. Läpäisy tapahtuu ns. ”Rigid” eli muokkautumattomalla läpäisymoodilla. Luja projektiili ei siis koe muodonmuutosta laisinkaan, vaan hidastuu tasaisesti räjähteen syttyessä tietyllä viiveellä betonin sisällä tai mieluimmin sen läpäisyn jälkeen. Usein optimaalinen penetraattorin kärjen muoto on suippokartio. Tämä mahdollistaa suurimman mahdollisen läpäisysyvyyden.
Oli kyseessä betonin tai muun materiaalin läpäisy, aiheuttaa projektiilin mahdollinen akselinsa ympäri pyöriminen läpäisyhäviöitä lisääntyneen kitkavaikutuksen johdosta. Nämä läpäisyhäviöt ovat kumminkin tyypillisesti muutamien prosenttien luokkaa projektiilin kokonaisenergiankulutuksesta. Eli ei kovin suuri tappio, mutta huomioon se täytyy silti ottaa. Betonin – kuten minkä tahansa muunkin materiaalin – lujuudella, on myös merkitystä saavutettavan läpäisysyvyyden kanssa. Jos aletaan kunnolla käydä lävitse läpäisyyn vaikuttavia tekijöitä tulee listasta melko pitkä.
Läpimurto vai ei?
Itä-Ukrainassa eletään parhaillaan hektisiä hetkiä. Lähipäivät tai -viikot näyttävät onnistuuko Venäjä murtamaan vahvan ukrainalaisen puolustuksen ja sulkemaan motin. Ainakin tämän artikkelin kaksi tykistöasejärjestelmää ovat tällä hetkellä ylityöllistettyjä. Kuten on huomattu, yksipuolista ammuskelua tämä ei ole. Kaiken muun lisäksi venäläiset saavat myös omaan niskaansa järeää ukrainalaista 203-millimetristä tykistötulta.
Otsikkokuva: Ukrainalainen 2S7 Pioni -telakanuuna miehistöineen asemaa vaihdettaessa. Mieliala näyttää olevan korkealla. (Lähde: reddit.com)
