Kiinan suhde Venäjään ja rooli Ukrainan sodassa ovat olleet jatkuvien spekulaatioiden kohteena. Tästä olen kirjoittanut aiemminkin. Unohtaa ei pidä silti myöskään Intiaa, vaikkei sen rooli yhtä suuri olekaan. Maa ei ole ottanut selkeää kantaa Ukrainan sotaan. Se on samanaikaisesti halunnut lähentyä länttä, mutta Intialla on myös voimakkaita kaupallisia intressejä Venäjällä ja toisaalta ongelmallinen Kiina-suhde.
Intia on nouseva talousmahti. On arvioitu Intian talouden ohittavan Yhdysvallat Kiinan perässä ja ehkä jopa saavuttavan jälkimmäisen, kun sen väestökehitys johtaa ikääntymiseen ja väestön pienenemiseen. Toisin kuin Kiina, Intia on kuitenkin kylmästä sodasta lähtien lähestynyt länttä.
Kuten todettu, Intia on välttänyt kannanottoja Ukrainan sotaan. Se on äänestänyt tyhjää YK:ssa. Sillä on omat syynsä tähän. Esimerkiksi lähes kuusikymmentä prosenttia maan aseistuksesta tulee Venäjältä. Se ei voi katkaista tätä riippuvuutta hetkessä, vaikka haluaisinkin.
Intia on myös keskustelut viime vuosina Venäjän kanssa energiantuonnin lisäämisestä. Näin ei ole kuitenkaan merkittävässä määrin tapahtunut. Venäjän hyökkäys sekä muu toiminta on nyt todennäköisesti muuttanut tilannetta ja Intian pitää suorittaa asiaa koskeva uudelleenarvio.
Intian suurin turvallisuushaaste on ollut suhde Pakistaniin. Viime aikoina on ollut joitakin merkkejä siitä, että Venäjä haluaisi lämmittää suhteita Islamabadiin. Tämä on varmasti herättänyt Intiassa huolta. Jos näin tapahtuisi, sekin lisäisi uudelleenarvion tarvetta.
Lännessä ei ole pidetty Intian tavasta tutkia mahdollisuuksia järjestää kauppansa Venäjän kanssa pakotteiden aikana. Ainakin Financial Times on uutisoinut Intian keskuspankin selvittäneen mahdollisuutta mennä rupla-rupia-vaihtosopimukseen, jonka avulla kauppaa voitaisiin jatkaa. Virallisesti Intia ei ole asiaa kommentoinut.
Venäjän Intian suurlähettiläs on julkisesti todennut, että tämä olisi hyvä hetki intialaisille vientiyhtiöille tulla Venäjän markkinoille läntisten kilpailijoiden poistuessa. Tilanne ei kuitenkaan ole yksinkertainen. Intian suurin vientimarkkina on Yhdysvallat, jonne vienti on viisikymmentä miljardia dollaria vuodessa. Lähtemällä erityisjärjestelyihin Venäjän kanssa Intia vaarantaisi kauppansa Yhdysvaltoihin. Venäjän ja Intian välisen kaupan taso oli viime vuonna noin kaksikymmentäkaksi miljardia dollaria.
Intian ja Neuvostoliiton välillä oli kahdenvälinen (bilateraalinen) vaihtosopimus vuosina 1970-92. Intia on myös käynyt kahdenvälistä kauppaa Iranin kanssa pakotteista välittämättä. Lännen reaktioiden lisäksi haasteen muodostaa myös Venäjän talouden ja ruplan tulevaisuus, joten on edelleen vaikea arvioida, miten arvokas kauppakumppani Venäjä voisi olla. Toki aseita ja öljyä sieltä varmaan saa jatkossakin.
Intian rajariidat Kiinan kanssa ovat varmistaneet, ettei maiden välinen suhde ole ongelmaton. Yhdysvaltojen ja Euroopan näkökulmasta Intia on puolestaan paljon helpompi kumppani kuin Kiina. Nykyistä pääministeriä Narendra Modia on nimenomaan kauppasuhteiden ja talouden osalta arvostettu lännessä, vaikka hänen hindunationalistinen politiikkansa on herättänyt myös arvostelua.
Kun Kuuban ohjuskriisi hallitsi uutisia 1962, Kiina hyökkäsi Intiaan. Intian armeija oli siihen aikaan heikko ja huonosti johdettu. Kiina menestyi sodassa ja Intian pääministeri Jawaharlal Nehru pyysi Yhdysvalloilta ilmavoimien tukea. Kiina lopetti hyökkäyksen ja vetäytyi vanhoille rajoilleen. Intiassa tätä sotaa ei ole unohdettu. Se on myös hyvä muistutus siitä, että yhden näkyvän kriisin aikana voi joku toinen hyödyntää tilaisuutta tehdäkseen jotain, mille ei halua huomiota.
Ukrainan sodassa Intialla tuskin on merkittävää roolia, mutta maailmanjärjestys on joka tapauksessa menossa uuteen vaiheeseen. Intialla on tässä kokonaisuudessa merkitystä. Lännen kannalta Intia voi olla sekä kauppa- että turvallisuuspolitiikan osalta tärkeä peluri, mutta Intiaa ei pidä koittaa pakottaa mihinkään rooliin. Sillä on edelleen muistissa brittiläiset siirtomaaisännät ja se haluaa valita oman tiensä.
Kuva: Intian maavoimien kalustoa. (Hemant.rawat1234 – Oma teos, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=22553938)
